sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Talvipäivän porkkanasosekeitto

Jääkaapissa on lojunut muutaman päivän vajaa porkkanasose-pötkylä. Siispä päätin tehdä siitä vain yksinkertaista porkkanasosekeittoa. Sopiva resepti löytyi Uneliaan kokin blogista, jota sovelsin aika tavalla. Nopeaa, kevyttä ja hyvää, ei tähän voi muuta sanoa.

 
Porkkanasosekeitto (2:lle)
n. 300 g (luomu)porkkanasosetta 
1 keskikokoinen (luomu)sipuli
1 rkl (luomu)kylmäpuristettua rypsiöljyä
1/2 tl valkosipulijauhetta
1 tl currya
1 tl (luomu)Herbamare-kasvisliemijauhetta (sis. suolaa)
3 dl vettä
n. 5-10 kpl saksanpähkinänpuolikasta rouhittuna

Kuumenna öljyä kattilassa ja lisää curry. Sekoita muutama sekunti, varo ettei pala! Lisää sitten pieneksi silpuksi pilkottu sipuli, rouhitut pähkinät ja valkosipulijauhe (tai voit käyttää myös tuoretta valkosipulia hienonnettuna). Sekoittele hetki jotta sipuli hiukan pehmenee, älä kuitenkaan ruskista. Lisää sitten kaikki loput ainekset ja anna kiehua hiljalleen ilman kantta n. 10 minuuttia.

Tässä ohjeessa kannattaa huomioida curry-jauheen laatu. Oma curry-jauheeni on tulista ja tässä ohjeessa tuo 1 tl oli melkein jo liikaa. Kannattaa laittaa ensin ehkä vähän vähemmän jos ei tiedä oman currynsa vahvuutta ja lisätä tarvittaessa sitten.

Uutta naposteltavaa - maustetut pähkinät

Juttelemme rakkaan ystäväni kanssa useinkin ruuasta, ruokavaliosta, terveellisestä ruuasta. Nämä ovat meitä molempia kiinnostavia aiheita ja olemme huomanneet omaavamme paljon samankaltaisia piirteitä siinä mistä pidämme. Yksi suuri ero kuitenkin löytyy: pähkinät. Minä pidän kaikista pähkinöistä aivan valtavasti ja syön niitä päivittäin, kun taas ystäväni ei niistä tykkää (miten kukaan voi olla tykkäämättä pähkinöistä, en sitä vaan voi käsittää ;) Hän kuitenkin sanoi, että minun pitäisi tehdä niistä pähkinöistä jotain, mistä hänkin ehkä sitten pitäisi. Tuon keskustelun innoittamana aloin etsimään maustettujen pähkinöiden ohjetta ja yhden löysinkin Voisilmäpeliä blogista.

Maustetut pähkinät

2 tl (luomu)paprikajauhetta
1/4-1/2 tl chilijauhetta (maun mukaan)
1/2 tl suolaa
1/2 tl kuivattua valkosipulijauhetta
1 rkl oliiviöljyä
n. 3 dl pähkinöitä

Sekoita mausteet kulhossa ja lisää sitten pähkinät ja sekoita. Kaada sekaan öljy, sekoita taas ja kaada sitten pähkinät uunipeltille leivinpaperin päälle. Paista 175 asteessa 5-10 minuuttia.

Paistoin omia saksanpähkinöitä 8 minuuttia ja se oli jo hiukan liikaa, pähkinät vähän paloivat ja maku muuttuu silloin hieman kitkeräksi. Lisäksi saksanpähkinä ei ehkä ole paras mahdollinen tähän, koska siinä on sen verran voimakas ominaismaku. Cashewpähkinöistä tai manteleista tulisi varmaan todella hyviä! Pitää tehdä uusia kokeiluja vielä :)

Kivaa vaihtelua tuo maustaminen pähkinöihin kuitenkin tuo. Jos sinulla on hyviä ehdotuksia niin otan sellaisia mielelläni vastaan! :)
 

perjantai 29. tammikuuta 2010

Kana-kukkakaalikastike

Tänään pääsin tälle viikkoa ensimmäisen kerran jumppaan! Voisi luulla että jumppa kulki neljän lepopäivän jälkeen oikein hyvin, mutta eipä se niin ollutkaan. Lähes koko jumpan ajan oli hankala olo, sykkeet nousi koviksi, hengästytti, tuntui että oli vaikea tehdä liikkeitä puhtaasti. Mietin olisiko sitten kuitenkin kiireinen ja stressaava viikko verottanut voimia niin paljon, ettei sen vuoksi urheilu sujunut odotetulla tavalla. Toivottavasti viikonloppuna pääsisi jumppiin ja voimatkin palautuisi.

Kuntosalille menin töistä suoraan ja poikani tuli kahden kaverinsa kanssa mukaan. Poikani sanoi eilen että haluaa alkaa siellä salilla kans käymään, kun on kunto päässyt huonoksi ja ne kaksi kaveriakin aikoo nyt poikani kanssa alkaa käymään tuolla salilla n. kolmesti viikossa. Olin tosi tyytyväinen poikani päätökseen ja tunsin pientä ylpeyttä, koska luulen että tuohon sali-innostukseen hän on saanut ainakin pientä kimmoketta minulta, koska itse siellä paljon käyn. Mitä äiti edellä, sitä poika perässä ;) Toivottavasti innostus säilyy ja jaksavat käydä säännöllisesti nyt sitten. Sanoin pojalleni että jos hänellä tai kavereilla tulee kysyttävää salin laitteista tai treenaamisesta niin tulen mielelläni neuvomaan.

Jumpan jälkeen kotiin päästyä teki mieli hyvää, nopeaa ja helppoa ruokaa! Kaupasta lähti mukaan broilerisuikaleita ja jääkaapissa oli kukkakaalia... Laitoin luomutäysjyväriisit kiehumaan ja ensin pientä pohdintaa, jonka jälkeen keksinkin aivan ihanan kastikkeen riisin kaveriksi! Vaikka tämä ruoka näyttääkin kaikessa vaaleudessaan valjulta, mutta maku ei sitä ollut! Jos sinihomejuusto ei ole kauhuistus, niin kannattaa kokeilla :)

 
Kana-kukkakaalikastike (4-5:lle)

450 g maustamattomia broilerisuikaleita
1 (luomu)sipuli
1/2 suurehko tai 1 pieni (luomu)kukkakaali
2 (luomu)valkosipulinkynttä
1 prk (2dl) (luomu)ruokakermaa
1/2 kolmio Aura-juustoa
1/2 tl suolaa
n. 1 dl vettä

Ruskista broilerisuikaleet. Ruskistamisen puolivälissä lisää pannulle myös kuutioitu sipuli. Kun broileripalat ovat ruskistuneet lisää pannuun paloiteltu kukkakaali ja hienonnettu valkosipuli, murusteltu Aura-juusto, ruokakerma sekä vähän vettä. Anna porista ilman kantta n. 15 minuuttia. Tarjoa täysjyväriisin tai pastan kanssa.

Juustoinen kasvispiirakka

Eilen oli illan ompelukurssilla nyyttärit, koska opettaja vaihtuu. Siispä töiden jälkeen leivoin pikaisesti tällaista juusto-kasvispiirakkaa, jonka ohjeen Pastanjauhajilta bongasin. Piiras oli kyllä mukavan piristävä kaikessa terveellisyydessään, koska pohjataikina oli perinteiseen piirastaikinaan verrattuna todella paljon vähärasvaisempi. Eikä mielestäni yhtään sen huonompi (vaikkakin toki erilainen). Ainoa asia mikä tässä itselläni hieman tökki, oli vihreä paprika, jonka kirpakka maku oli vähän liian voimakas. Poikani sanoi että laita ensi kerralla tähän kanaa, joten ajattelin että mikä mainio ajatus, vaihdan vaan seuraavalla kerralla vihreän paprikan tilalle broilerisuikaleita! Tosin sitten tämä ei tietenkään mikään kasvispiirakka enää olekaan....

Tai no, ei ehkä voi puhua terveellisestä, koska onhan tuossa juustossa ihan kiitettävästi rasvaa, mutta piirakkaan tuli kyllä niin paljon kaikenlaisia värikkäitä kasviksia, joten oli tämä ainakin puoliterveellinen! :)

Juustoinen kasvispiirakka (n. uunipeltillinen)

Pohja:
2 1/2 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
1/2 tl suolaa
50 g voita sulatettuna
n. 5 dl (luomu)vehnäjauhoja

Täyte:
1 keskikokoinen (luomu)punasipuli
2 (luomu)porkkanaa
pala selleriä
3 eriväristä paprikaa
2 rkl voita
1 pkt Koskenlaskija Viherpippuri -sulatejuustoa
2 (luomu)munaa
1/2 tl suolaa
2 (luomu)valkosipulinkynttä
2 rkl kuivattua persiljaa

Tee ensin pohja perinteiseen hiivataikinan tapaan käsin alustaen tai niinkuin itse tein, yleiskoneella laittamalla ensin kaikki kuivat aineet kulhoon, kone päälle ja reilun kädenlämpöistä nestettä vähitellen joukkoon lisäillen. Anna koneen käydä muutama minuutti ja lisää sitten voi. Käytä konetta tämän jälkeen vielä muutama minuutti jotta voi sekoittuu taikinaan. Jätä sitten taikina kohoamaan siksi kunnes valmistat täytteen.

Suikaloi porkkana ja juuriselleri ohkaisiksi tikuiksi ja leikkaa sipuli esim. renkaiksi. Paloittele paprikat joko suikaleiksi tai niinkun itse tein, vähän suuremmiksi paloiksi ja paloittele valkosipuli aivan pieniksi paloiksi.

Hauduta ensin porkkanaa, selleriä ja sipulia voissa vähän aikaa ja lisää sitten loput ainekset ja jatka hauduttamista vähän aikaa (kunnes ainekset on puolipehmeitä). Ota pannu levyltä ja lisää kuutioitu juusto. Sekoittele vähän ja anna olla hetki, jotta juusto on lähes sulanut.

Tällä välin voit kaulita taikinan leivinpaperin päällä ohueksi pohjaksi (minulla ei riittänyt aivan 60 cm leveään uunipeltiin, mutta jos sinulla on 50 cm uunipelti niin siihen tämä taikina on juuri sopivasti). Anna kohota hetken aikaa (n. 10-15 minuuttia on sopivasti).

Lisää hieman jäähtyneeseen täytteeseen kananmunat, suola ja persilja ja sekoita. Levitä täyte kohonneelle pohjalle. Paista 250°C:ssa n. 15 minuuttia.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Hopeasavea koruna

Viime viikko oli kiireinen, mutta tämä viikko tulee olemaan ennätys pitkiin aikoihin! Maanantaina olin työmatkalla Tampereella, tiistai-iltana olin poikani kanssa Jatkis-illassa, joka oli järjestetty parin eri koulun yhdeksäsluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Illassa eri jatko-opiskelupaikat esittäytyivät ja myös jotkin muutkin tahot, jotka liittyvät jatko-opiskeluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun (mm. Kelan edustaja kertoi opintotukiasioista ja Nuorten tieto ja neuvontakeskeskus Nappi oli esittelemässä toimintaansa).

Tämä ilta meni hopeasavikurssilla ja huomisiltana on jälleen ompelua, niinkuin aina torstaisin. Viikonloppuna pitäisi mennä töihin... on sen verran paljon kiirettä nyt, että tuli pyyntö että kaikki mahdollisuuksiensa mukaan tekisivät ylitöitä ainakin yhden viikonlopun. Töissä onkin ollut aika jännät paikat muutenkin, koska jouduin alkuviikosta pitämään pari puolen päivän mittaista koulutusta, jollaista en ole koskaan ennen tehnyt. En pidä esiintymisestä, mutta rakas ystäväni kannusti ja uskoi siihen että kaikki menee hyvin... ja kaikki menikin hyvin! :) Pahin työstressi kaikkosi kun sai nuo koulutukset ohi, mutta nyt on muuten vaan sitten kiirus siellä töissä. No, ihan tyytyväinen kai pitää olla että on työtä ja saa säännöllistä palkkaa.



Tänä iltana sain ensimmäisen hopeasavityöni valmiksi! Hopeasavesta tehdyt korut ovat 99,9% hopeaa, eli "puhtaampia" mitä koruliikkeissä myytävät hopeakorut. Omat kikkansa tuon saven kanssa toimiessa on, savi kuivuu todella nopeasti, joten kun savi otetaan pakkauksesta niin silloin tulee toimia rauhallisesti mutta ripeästi, että saa tehtyä haluamansa muotoja ennen saven kuivumista. Tänään valmistunut koru on tehty hopeasavipastasta, jota on vesivärisiveltimellä levitetty useita kerroksia kuivatun lehden päälle. Kerrokset annetaan kuivua ennen jokaista lisäystä ja kun työ on tarpeeksi paksu, se poltetaan ja sitten kiillotetaan. Tein lehteen reiän ja siihen pujotettiin vielä rengas, joten tämän voi laittaa vaikkapa kaulakoruksi ketjuun.. hopeaketjukurssille osallistun helmikuun lopussa sitten :)



maanantai 25. tammikuuta 2010

Siskon mainio mandariinitorttu

Siskoni vieraili meillä perheensä kanssa viikonloppuna ja koska siskollani oli harrastukseensa liittyvä tapaaminen, hän päätti leipoa sinne viemisiksi mandariinitorttua. Itse leivoin samaan aikaan kakkua myös, mutta siitä sitten toinen postaus.

Tässäpä siskoni resepti mandariinitortulle. Tämä on todella hyvää. Munattoman ja maidottoman version saa tekemällä pohjan maidottomasta marganiinista, käyttämällä päällykseen maidotonta, vaahdottuvaa kasvirasvavaniljakastiketta (esim. GoGreen tai Sunnutai) ja suurustamalla täytteen kiisselin munan sijasta pienellä määrällä esim. maizenaa tai perunajauhoa.


Mandariinitorttu (pyöreä n. 25 cm vuoka)

Pohja:
 2 rkl (luomu)sokeria
2 rkl (luomu)kaakaojauhetta
2 1/2 dl (luomu)vehnäjauhoja 
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
tilkka vettä

Täyte:
2 (luomu)kananmunaa
1 1/2 dl (luomu)sokeria
3 dl appelsiineista puristettua mehua (3-4 appelsiinia)
2 rkl (luomu)vehnäjauhoja
 25 g voita 

Pinnalle:
2-2 1/2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 tlk (n. 227 g?) mandariinilohkoja

Tee ensin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi voi joukkoon. Lisää vähän vettä, jotta taikina pysyy kasassa. Levitä voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja laita jääkaappiin n. 15 minuutiksi.

Paista pohjaa 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Tee tällä välin täyte.

Sekoita kattilassa munat ja sokeri siten, että munien rakenne rikkoontuu. Lisää kaikki loput täytteen ainekset ja kuumenna seosta koko ajan sekoitellen, kunnes seos alkaa kiehua ja sakenee. Levitä täyte esipaistetulle piirakkapohjalle ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia. Jäähdytä.

Vähän ennen tarjoilua vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja levitä kylmän piirakan päälle. Koristele valutetuilla mandariinilohkoilla.

Jos haluat suuren piirakan, tee annoksesta kaksinkertainen. Meillä oli 40 x 25 cm suorakulmainen piirakkavuoka ja tupla-annos oli juuri sopiva tähän.

Viikon 3/2010 liikkumiset ja esittelyssä BodyMove

Olipas vauhdikas viikko! Eikä ehkä treenien kannalta, vaikka niitäkin tuli mukavasti, vaan oli aika hässäkkä töissä ja kaksi kurssi-iltaa (siltä saralta ei vielä mitään postattavaa, mutta ehkä jo tällä viikolla sitten :) Perjantaina siskoni tuli kylään perheensä kanssa ja menoa ja meininkiä senkin puolesta riitti mukavasti. Sunnuntaina sitten jännitin maanantain työreissua, joka meni kuitenkin ihan mukavasti. Tässäpä vielä viime viikon treenit:

Viikon treenikerrat: 5 kpl
Kulutusta yhteensä 5159 kcal

Maanantai: BodyPump (Sykkeet: Maksimi:170, Keskiarvo:134 , Kulutus: 730 kcal)
Tiistai: BodyVive + alkulämmittely ennen jumppaa crosstrainerilla 20 min. (Sykkeet: Maksimi:178,  Keskiarvo: 136, Kulutus: 1043 kcal)
Keskiviikko: BodyStep (Sykkeet: Maksimi: 190, Keskiarvo: 165, Kulutus: 1001 kcal)
Torstai: Lepopäivä1
Perjantai: Lepopäivä2
Lauantai: BodyMove (Sykkeet: Maksimi:156, Keskiarvo: 103, Kulutus: 374 kcal) ja BodyBalance (Sykkeet: Maksimi:130, Keskiarvo:96 , Kulutus: 317 kcal)
Sunnuntai: BodyPump (Sykkeet: Maksimi:173, Keskiarvo: 141, Kulutus: 789kcal) ja BodyStep (Sykkeet: Maksimi:185, Keskiarvo: 166, Kulutus: 905 kcal)

Lauantaina kävin pitkästä aikaa BodyMovessa, kun se sattui sopivasti aikatauluun. Tunnilla ei sykkeet nouse kovin korkeiksi, mutta tosi tehokkaita lihaskuntoliikkeitä siellä kyllä tehdään. Apuvälineinä tunnilla käytetään isoa jumppapalloa ja käsipainoja. Omalla salillani on myös hydraulisia kuntosalilaitteita, joita voi käyttää hyväksi jumpan aikana, mikäli haluaa vaikkapa erityisesti tehostaa jonkin lihasryhmän treeniä. Tämänhetkisessä move-ohjelmassa on teemana popin kuninkaalliset, joten musiikkina Michael Jacksonia ja Madonnaa :) Ja koska tämä on Les Mills -tunti, niin samat ohjelmat pyörivät kautta salien ympäri maailmaa.

Move on oikein hyvä jumppa aloitteleville kuntoilijoille, vaikka enempi treenanneetkin saavat varmasti movesta irti mukavaa vaihtelua treeniin, koska vaikkapa tavallisen kyykyn sijasta tehdään enempi ns. sumo-kyykkyä ja lisäksi treenataan mm. jalkojen loitontajia. Pääpaino treenissä on aina keskivartalossa, koska suurta jumppapalloa käytettäessä suurimmassa osassa liikkeistä tulee aktivoitua keskivartaloa ihan pakostakin. Mitään askelkuvioita ei ole, mitä nyt noita sumokyykkyjä ja askelkyykkyä. Helppoja mutta tehokkaita lihaskuntoliikkeitä sisältävä tunti.

Itsellänikin lauantain moven ja sen jälkeisen balancen yhteisvaikutuksesta vatsalihakset olivat aika hellänä eilen ja vielä tänäänkin :) Vaikka usein tuo move jää tuntina monen muun jumpan syrjäyttämäksi omassa jumppaohjelmistossani, mutta silti tunnit menevät nopeasti ja siellä on kiva fiilis. Kannattaa kokeilla jos omalla salilla tuota pyöritetään.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Mullan alla..

Eilen tuli postissa vuoden ensimmäinen Martta-lehti (liityin Marttoihin viime kesänä :) Lehdestä pisti silmääni juttu juuresten käytöstä. Tässä pieni lainaus:

"Suomalaisten suosikkijuures on porkkana, jota popsimme keskimäärin kahdeksan kiloa vuodessa jokainen. Seuraavaksi suosituin on lanttu, jota kulutamme noin kilon vuodessa henkeä kohti. Punajuurta nautimme vain noin puoli kiloa ja mukulaselleria, palsternakkaa, naurista ja retiisiä vain muutaman kymmenen grammaa vuodessa.

Juureksia soisi syötävän reilusti enemmän, sillä niistä saa edullista, maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Raaka-aineena ne ovat monipuolisia ja niistä saa monenmoista syötävää. Kuorittuja ja paloiteltuja juureksia voi napostella sellaisenaan. Juureslohkot ovat hyvä välipala ja ne tekevät kauppansa lapsillekin."

Hyvää asiaa juureksista... mietin ettei meidän perhe ainakaan kuulu tuohon puoli kiloa punajuurta -kategoriaan (katso vaikka muutama viimeisin arkiruoka-postaus :) ja olen siitä oikeastaan vähäsen ylpeä ;) Tuo juureslohkot välipalana on muuten mainio juttu ja toimiva, itsekin välillä teini-pojille vien vihanneslautasen tai pelkkiä kuorittuja porkkanoita ja yllättävän hyvin ne vaan tekevät kauppansa. Esimerkiksi appelsiinit ja sitrushedelmät löytävät harvoin tiensä ostoskassiini, mutta porkkanoita meillä on aina jääkaapissa ja usein jotain muutakin kotimaista juuresta.

Tuossa Martta-lehdessä oli myös liuta ruokaohjeita, juureksista tietenkin. Taitaa joku ohje päätyä kokeiluun lähiaikoina...

Kaiken hyvän lisäksi kotimaiset juurekset ovat usein ekologinen vaihtoehto. Mieluumin siis se porkkana kuin appelsiini päivässä! Paitsi ettei yksi porkkana päivässä tietenkään ole tarpeeksi, mutta suunta parempaan kuitenkin :)



Kuvassa äitini viime syksyn juuressasatoa, siitä osasta joka päätyi omaan keittiööni :)

maanantai 18. tammikuuta 2010

Vegaanin raparperipiirakka

Innostuin lukemaan vähän enempikin reseptejä Vegaaniliiton sivuilta ja löysin erikoisen raparperipiirakan ohjeen. Tässä minua innosti se, että ohje vaikutti tosi terveelliseltä tavallisiin makeisiin leivonnaisiin verrattuna, joten päätin kokeilla.

Piirakka oli todella helppo tehdä, siitä tulee plussaa. Lisäksi plussaa siitä, että tämä on täysin vegaaninen vaihtoehto. Maussa tämä ei kyllä pääse suosikkien joukkoon, mutta muutamin muutoksin voisin ehkä tehdä tätä uudelleen. Ensinnäkin käytin itse kylmäpuristettua luomurypsiöljyä, jossa on aika voimakas maku tavalliseen rypsiöljyyn verrattuna. Tämä maku oli ehkä liiankin hallitseva piirakassa, pohjaan kannattaisi käyttää jotain neutraalimman makuista öljyä (vaikka tavallista, ei kylmäpuristettua luomurypsiöljyä tai auringonkukkaöljyä). Muutin alkuperäistä reseptiä sen verran, että ripottelin päälle kookoshiutaleita. Seuraavassa taikinassa pellavansiemenet voisi jopa korvata kookoshiutaleilla, koska myös pellavansiementen maku oli aika voimakas (tällöin mitään liottamista ei tietenkään tarvitse).

Piiraan reuna paistui aika kovaksi ja kuivaksi, mutta loppupeleissä se olikin keksimäisine rakenteineen parempaa kuin pehmeämpi piiraan keskiosa. Tämä piirakka tarvitsee kyllä ehdottomasti vaniljakiisseliä tai kermavaahtoa seuraksi, koska lopputulos on kuivaa.


Raparperipiirakka
Taikina:
0,5 dl (luomu)pellavansiemeniä
1 dl vettä
2 dl (luomu)kaura- tai neljän-viljan hiutaleita
2,5 dl (luomu)vehnäjauhoja
0,5 dl fariinisokeria
0,5 dl (luomu)sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 dl (luomu)rypsiöljyä
    Pinnalle:
    2 - 3 raparperin vartta (laitoin n. 1/2 l raparperin paloja)
    (luomu)kanelia ja (luomu)sokeria (ja itse lisäsin vielä 1/2 dl kookoshiutaleita)
      Liota pellavansiemeniä vedessä vähintään 20 minuuttia. Valmista piirakan pohja sekoittamalla kaikki ainekset kulhossa keskenään, myös pellavansiemenet liotusvesineen kaikkineen. Anna taikinan vetäytyä viileässä vähintään kymmenen minuuttia.

      Levitä taikina tasaisesti öljyttyyn piirakkavuokaan (minun vuoan halkaisija oli n. 25 cm). Jos taikina tahmautuu sormiin, kastele sormia vedellä.

      Paloittele raparperit ja painele raparperipalat tasaisesti piirakkapohjan päälle. Sirottele piirakan pinnalle kanelia ja sokeria (ja kookoshiutaleita).

      Paista raparperipiirakkaa uunissa 200 asteessa noin 40 minuuttia. Tarjoa vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

      Hirvenliha-juurespata

      Vietän pakastimentyhjennysviikkoja, koska viikko sitten pakastimeni meni rikki, jonka seurauksena pakasteeni olivat parvekkeella kolme vuorokautta n. 8-10 asteen pakkasessa ja tästä syystä haluan kyseiset elintarvikkeet nyt käyttää mahdollisimman pian pois. Marjoja olemmekin syöneet nyt monena iltana ja hirvenlihastakin tehtiin eilen ruokaa jo toisen kerran saman viikon kuluessa :) Lisäksi lohifilee syötiin lauantaina kalakeittona pois. 

      Hirveä siellä pakastimessa vielä olisi useammaksikin kerraksi, samaten raparperia! Hmm, mitähän muuta siitä raparperista saisi aikaan kuin kiisseliä tai piirakkaa... mehua ainakin... no, pitää kypsytellä ajatuksia tuon raparperin käytöstä. Piirakkaa päädyin sitten tekemäänkin, ihan uudella ja erikoisella ohjeella. Siitä toinen postaus tulossa...

      Tähän hirviruokaan sain idean yllättävästä paikasta: Vegaaniliiton sivuilta.  Etsin reseptiä tofulle, jota olisi jääkaapissa palanen ja törmäsin juurespadan ohjeeseen, jota pikkuisen muotoilin ja lisäsin hirvenlihasuikaleita joukkoon :) Ohjeen voi tehdä myös vegaani-versiona jättämällä vain tuon lihan pois.

       
      Juurespata hirvenlihalisäyksen kera (4-5:lle)


      n. 400g hirvenlihasuikaleita
      1 suuri (luomu) sipuli
      3 keskikokoista (luomu) punajuurta (500g)
      3 suurta (luomu) porkkanaa
      ½ -1 dl (luomu) rusinoita
      1,5 tl (luomu)kasvisliemijauhetta (herbamare, sisältää suolaa)
      n. 3 dl vettä (tai n. puolet vähempi, mikäli ei suurusta pataa vehnäjauhoilla lopuksi)
      1 tl salviaa
      1/5 tl sahramia
      5 kokonaista (vihreää) kardemummaa
      (suolaa )
      n. 1 rkl kylmäpuristettua (luomu)rypsiöljyä
      (n. 2 rkl karkeita vehnäjauhoja suurustamiseen)

      Laita uuni lämpenemään 175-200 asteeseen. Ruskista hirvenlihapalat pannulla pienen öljytilkan kera. Kaada uunivuokaan ja huuhdo pannu vedellä ja kaada vesi lihojen päälle.

      Kuori juurekset sekä sipuli. Paloittele sipuli joko melko pieniksi paloiksi taikka vähän suuremmiksi lohkoiksi. Pilko juurekset melko pieniksi (itse pilkoin n. 2x2 cm palasiksi) ja laita ne lihan seuraksi uunivuokaan.

      Lisää pataan kaikki mausteet sekä hieman lisää vettä. Ainesten ei tarvitse peittyä veteen.

      Laita padan päälle kansi tai foliota, ettei pata kuivu uunissa. Hauduta noin 1 tunti, kunnes juurekset ovat kypsiä ja liha mureaa. Haudutuksen loppuvaiheessa otin padan uunista ja sekoitin liemeen n. 2 rkl karkeita vehnäjauhoja, jotka suurustivat lientä mukavasti. Vehnäjauhojen lisäyksen jälkeen laitoin padan uuniin vielä n. 15 minuutiksi. Jos käyttää tavallisia vehnäjauhoja karkean sijasta niin kanttaa ehkä sekoittaa jauhot ennen lisäystä ensin tilkkaan kylmää vettä, jotta välttyisi epämiellyttäviltä möykyiltä. Suurustamisen voi myös jättää tekemättä.

      Tarjoa salaatin taikka täysjyväriisin kera.

      Tuo rusinoiden lisääminen epäilytti itseäni aika lailla, meinasin ensin ne jopa jättää pois. Mutta nepä sopivat ainakin minun ja poikani mielestä tosi hyvin ja toivat mukavan hieman makean vivahteen ruokaan. Kannattaa kokeilla ainakin :)

      sunnuntai 17. tammikuuta 2010

      Viikon 02/2010 liikkumiset ja jumppaesittelyssä Balletone

       Taas yksi viikko vierähtänyt. Ihan mukava viikko ja monenmoista on tullut tehtyä. Jumpatkin olleet vähän eri jumppia mitä yleensä ja jopa yksi pikainen kierros kuntosalilla! :D

      Treenien määrä vain 4, mutta keskiviikon treeniä lukuunottamatta tein jokainen kerta kaksi jumppaa/harjoitusta peräkkäin, joten jumppien/harjoitusten määrä on enemmän kuin treenikertojen määrä. Mietin miten noita laskisi, mutta koska keho ei erota harjoituskertoja toisistaan jos ne tehdään peräkkäin, niin silloin se on yksi kerta. Jos välissä olisi vähän pidempi tauko (vähintään tunti) niin sitten ne olisi kaksi erillistä treenikertaa.

      Kaksi erillistä, vähän lyhyemppää treenikertaa olisi kehon kannalta usein parempi mitä yksi pitkä treeni, mutta monesti sinne salille ei sitten saa raahauduttua kuin kerran päivässä. Siksi tulee tuollaisia pitkiäkin käyntejä sitten.

      Viikon treenikerrat: 4 kpl
      Kulutusta yhteensä 5373  kcal

      Maanantai: Lepopäivä1
      Tiistai: Aerobista ennen jumppaa (20min. juoksua juoksumatolla ja 20 min. crosstraineria (Sykkeet: Maksimi:171, Keskiarvo:139 , Kulutus: 571 kcal) ja BodyVive (Sykkeet: Maksimi:183, Keskiarvo:152 , Kulutus: 874 kcal)
      Keskiviikko: BodyStep (Sykkeet: Maksimi: 192, Keskiarvo: 165, Kulutus: 1006 kcal)
      Torstai: Lepopäivä2
      Perjantai: Lepopäivä3
      Lauantai: BodyBalance + alkulämmittely ennen jumppaa crosstrainerilla 25 min. (Sykkeet: Maksimi:186, Keskiarvo:117 , Kulutus: 752 kcal) ja Balletone (Sykkeet: Maksimi:167, Keskiarvo: 117, Kulutus: 538 kcal)
      Sunnuntai: Crosstraineria 50 min. + kuntopiiriä salilla n. 30 min.  (Sykkeet: Maksimi:155, Keskiarvo: 137, Kulutus: 882 kcal) ja BodyVive (Sykkeet: Maksimi:176, Keskiarvo: 144, Kulutus: 773 kcal)

      Tällä viikolla kävin taas vaihteeksi Balletonessa. Se on mukava yhdistelmä yksinkertaisia, klassisen baletin perusliikkeitä, joita tehdään noin puolet tunnista (sisältää tosi helppoja askelkuvioita sykeosuudessa, mutta nämä eivät ole pitkiä tai monimutkaisia askelsarjoja, vain muutamasta liikkeestä koostuvia helppoja sarjoja). Toinen puoli tunnista tehdään pilates-tyyppisiä lihaskuntoharjoituksia ja lopuksi venytellään.

      Tämä tunti sopii kaikille, koska ei sisällä mitään vaikeita askelsarjoja eikä ole liian rankkaa vähemmän kuntoileville, mutta enempi kuntoilevatkin saavat ihan hyvän treenin lisäämällä esim. hyppyjä. Aikaisempaa baletti-kokemusta ei tarvita. Tämän tyyppisiä tunteja on monilla jumppasaleilla ja luulen että tunnit ovat formaatiltaan enempi tai vähempi saman tyyppisiä joka paikassa. Mikään lisenssioitu tunti tämä ei ole, joten ohjaajasta/salista riippuen tunnin sisältö vaihtelee. Mutta yhtä kaikki, kannattaa uskaltautua kokeilemaan, ainakin jos on koskaan balettia harrastanut tai haaveillut harrastavansa :) Itse aikuisbaletissa kolme vuotta kävin, mutta polvivaiva lopetti tämän harrastuksen. Tuolla balletonessa tuo polvivamma ei pahasti vaivaa, kun muistaa keskittyä tekniikkaan.

      Erittäin hyvä tunti kehittämään tasapainoa ja ryhtiä!

      torstai 14. tammikuuta 2010

      Kiirettä ja marjasmoothieta

      Kiirettä on riittänyt tällä viikolla, mutta olo on silti ollut aika mainio. Töissä olen tuntenut pitkästä aikaa sellaisia positiivisia tunteita siitä työstä jota teen, vaikka välillä on aiheutunut jopa vähän stressiäkin. Mutta silti enimmäkseen positiivista.

      Eilenillalla oli ensimmäinen kerta koruja hopeasavesta -kurssista ja kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kivalta. Tämä ilta meni sitten ompelun parissa. Vaikka luulin etten tänään saa tehtyä muuta kuin ehkä piirrettyä kaavoja niin yllätys yllätys, kurssille lähdössä ollessani ja ompelutarvikkeita mukaan keräillessäni, löysin syksyllä ostamani batiikkivärjätyn kangaspalan. Uusimmasta Suuri Käsityölehdestä löytyi sitten yksinkertaisen trikoopaidan kaavat ja ehdin leikatakin jo kankaan. Ensi kerralla pääsen sitten jo surauttamaan paidan (valmistunee 1-2 kerrassa :)

      Kun tultiin yhdeksän aikoihin kotiin (poikani tuli minua ompelukurssilta "hakemaan" :) niin tein samaa "iltapalaa" mitä poikani kanssa eilenkin tehtiin: Marjasmoothieta. Tai jotain sinne päin... hyvää ja kevyttä tämä kuitenkin on ja vieläpä terveellistäkin :)


      Marjasmoothie (2-4 annosta)

      1 prk maitorahkaa (tai vaikkapa paksua, maustamatonta (luomu)jugurttia)
      n. 1/2 l (pakaste)marjoja (itsellä omakeräämiä mustikoita sekä suomalaisia mansikoita ja mustaherukoita)
      1 reilu-ja/tai luomu banaani

      Jos käytät pakastemarjoja (niinkuin tähän aikaan varmaan luonnollista :) sulata niitä jonkin aikaa joko pöydällä, jääkaapissa tai mikrossa. Ei kuitenkaan ihan sulaksi saakka, marjat saa olla reilusti kohmeisia vielä. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai helpompaa ehkä sauvasekoittimella, sekoita tasaiseksi massaksi. 

      Jos kaipaat lisää makeutta (banaanista tulee sitä jo aika mukavasti) niin voit lisätä ripauksen jotain makeuttavaa, oman maun mukaan. Ja eikun nauttimaan! Tätä herkkua voi syödä hyvällä omalla tunnolla vaikka kuinka paljon :) 

      Jos kaipaa lisäksi kuitua tai proteiinia niin kuiduksi sekaan voi laittaa vähän esim. leseitä. Proteiinilisäksi voi käyttää soijarouhetta. Itse laitoin vain koristeeksi päälle pari ruokalusikallista goji-marjoja.


      tiistai 12. tammikuuta 2010

      Epätavallinen päivä



      Jotenkin kummallinen päivä.. epätavanomainen, mutta mukava yhtä kaikki. Töissä oli mukavaa, vaikka olikin kamalasti hommaa ja suurin osa jäi tekemättä. Ulkona oli taas niin kaunista että silmiin sattui. Päivällä niin kaunista, huurteista ja auringonpaisteista, töistä lähtiessä valtavan kaunis punainen iltarusko. Enkä mennyt edes jumppaan, vaikka ensin meinasinkin. Sitten päätinkin vain leipoa, tein tavallisuudesta poiketen lähestulkoon valkoista leipää, koska poikani eilenillalla sanoi että haluaisi välillä muutakin kuin ruisleipää ;) Ohje oli ihan oma sävellys, tein esitaikinan jonka annoin tekeytyä lämpimässä kolmisen tuntia, jonka jälkeen tein lopullisen taikinan, kohotin hyvin, leivoin patongeiksi ja paistoin kuumassa uunissa. Katsoin telkkaria, söin suklaata ja sitä patonkia (josta poikani tuli sanomaan että äiti, tämä oli oikeasti hyvää :)



      Lisäksi suunnittelin seuraavaa ompeluprojektia.. en kyllä vieläkään tiedä mille alkaisin, vaikka lähes kaikki käsityölehteni kahlasin läpi (ja niitä on varmaan n. 30 kpl).

      Sellainen päivä tänään... huomenna saan uuden jääkaappi-pakastimen! Edellisestä (n. viisi vuotta vanhasta) hajosi pakastin viikonloppuna! Vähän se minua harmitti, kun rahatkin on vähissä, mutta positiivisella mielellä, saanpa uuden ja pitänee pikavauhtia syödä kaikki pakaste-ruuat (lähinnä hirveä ja marjoja) pois, koska ovat ollet parvekkeella pari päivää, eikä siellä ole enää kuin n. 8 astetta pakkasta :( Eli voi olla että jokunen hirvenliha ja marjapostaus tulossa tässä lähiaikoina :)



      Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

      sunnuntai 10. tammikuuta 2010

      Kokeilevan keittiön uusi suosikkiruoka on löytynyt - Veriletut

      Jostain se idea alkoi päässä pyöriä, että pitäisi tehdä verilettuja. Viime viikolla sitten kaupan pakastealtaasta puolen litran veripurkin bongasin ja eikun verilettutaikinan tekoon! Ohjeen surffasin Pastanjauhajilta  (tietenkin :) Tekeminen oli helppoa, melko nopsaakin ja lopputulos aivan mahtava! Enkä ole varmaan koskaan verilettuja minään lempiruokanani pitänyt, mutta nämä olivat kyllä aivan valtavan hyviä! Jos joku joskus kaupan verilettuja ostaa niin ehdottomasti kannattaa tehdä itse, voin vakuuttaa että lopputulos on mahtava eikä vaivakaan kovin suuri (en tosin kaupan lettuja ole ikinä ostanut, mutta voisin siltikin melkein sanoa että nämä on omaa luokkaansa ja ihan eri asia :). Lisänä sokerilla maustettua puolukkasurvosta, eikä muuta sitten kaivatakaan :)


       Veriletut (3-4:lle)
      1/2 l verta (pakaste)
      2 dl (luomu)maitoa (tai vettä)
      2 dl kivennäisvettä
      2 dl (luomu)ohrajauhoja
      2 dl (luomu)ruisjauhoja
      1 suuri (luomu)sipuli
      1 rkl voita
      1 (luomu)kananmuna
      2 rkl siirappia
      1 tl suolaa
      n. 1/2 tl rouhittua valkopippuria
      ripaus muskottipähkinää tai meiramia (minulla ei näitä ollut, laitoin salviaa, ja sekin toimi hyvin!)

      voita paistamiseen

      Ota veri edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan.

      Kaada veri kulhoon, sekoita joukkoon kivennäisvesi ja maito (tai vesi). Sekoita joukkoon jauhot ja anna turvota jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Itse turvotin reilu pari tuntia.

      Kuullota paloiteltu sipuli pehmeäksi voissa paistinpannussa ja jäähdytä. Lisää veren joukkoon kaikki loput aineet (muna, mausteet ja paistettu sipuli) ja sekoita taikina tasaiseksi.

      Laita kuumalle paistinpannulle vähän voita ja paista taikinasta lettuja paistinpannulla kohtalaisella lämmöllä. Letuista tulee paksumpia mitä esimerkiksi tavallisista letuista. Käännä lettu kun se on jonkin verran hyytynyt reunoilta ja paista toiselta puolelta (toista puolta tarvitsee paistaa vähemmän aikaa mitä ensimmäistä puolta).

      Nauti kuumina puolukkahillon kera.

      Poikani suhtautui vähän ennakkoluuloisesti alkuun, kun pyysin tuomaan puolukoita parvekkeelta (joo, pakasteet on siellä, kun pakastin hajosi!). Hän sanoi ettei hän halua mitään puolukkaa, mutta voi minun mieliksi sitä minulle tuoda kuitenkin. Mutta kun pojan lautaselle sitten lettujen seuraksi sitä puolukkahilloa laitoin niin kylläpä se teki kauppansa! Kun kysyin että otatko lisää niin vastasi että joo ja kun kysyin että otatko puolukkahilloa myös niin sanoi että joo, laita vaan :D


      Viikon 01/2010 liikuntasuoritukset ja BodyPump esittelyä

      Vuoden ensimmäinen viikko vierähti ohitse.Tästä eteenpäin minun liikkumiset hieman vähenee, koska pian alkavan ompelukurssin (1 ilta viikossa) lisäksi olen ilmottautunut hopeaketju -kurssille myös (1 ilta viikossa sekin). Joskus kun pitää olla kotonakin, ei aina voi olla menossa, että lastansakin joskus näkisi. Mutta otan tämän alkuvuoden henkisen kasvun kannalta, kyllä luulen silti pystyväni urheilemaan sen verran että kunto säilyy ennallaan.

      Tässäpä ensimmäisen viikon liikunnat hyötypyöräilyn lisäksi.
      Viikon treenikerrat: 5 kpl
      Kulutusta yhteensä  5112 kcal

      Maanantai: BodyPump + 20 min. kevyttä alkuverryttelyä crosstrainerilla (Sykkeet: Maksimi:168, Keskiarvo: 131, Kulutus: 1007 kcal)
      Tiistai: BodyPump + 15 min. kevyttä alkuverryttelyä crosstrainerilla (Sykkeet: Maksimi:177, Keskiarvo:142 , Kulutus: 1123 kcal) ja BodyJam (Sykkeet: Maksimi:181, Keskiarvo:159 , Kulutus: 990 kcal)
      Keskiviikko: Lepopäivä
      Torstai: Lepopäivä2
      Perjantai: BodyStep (Sykkeet: Maksimi: 192, Keskiarvo: 165, Kulutus: 1006 kcal)
      Lauantai: Lepopäivä3
      Sunnuntai: BodyStep (Sykkeet: Maksimi:191, Keskiarvo:160 , Kulutus: 986 kcal)

      Jännä vertailla esim. eri päivien pumppien rasittavuutta... maanantain pumppi oli aamupäivällä, tiistain illalla. Iltajumpassa sykkeet kohosi korkeimmiksi, tosin voi vaikuttaa sekin että pumppi kahtena peräkkäisenä päivinä on aika raskas (kun en suostu painoja tiputtamaan kuitenkaan ;) Painot mulla on seuraavanlaiset, lähes aina samat:
      Kyykky: 2x12,5 kg
      Penkkipunnerrus: 2x8,5kg
      Selkä: 2x8,5 kg
      Ojentajat: 2x6 kg
      Hauis: 2x4,5 kg
      Askelkyykky: 2x7,5 kg
      Hartiat: 3 kg käsipainot + tanko 2x5 kg

      Pumpissa toistoja tehdään paljon, joku ohjaaja joskus sanoi laskeneensa, että parisensataa toistoa tulee per lihasryhmä. Voisi joskus itse laskea, jos pystyisi :D Pumpissa tehdään toistoja tempoa vaihdellen, välillä hitaalla vauhdilla ja välillä nopeampaan tahtiin. Lisäksi tehdään ns. puolikkaita liikkeitä, eli ei tehdä koko liikerataa, Esim.vaikka kyykyssä pientä joustoa alhaalla. Noiden punttien kanssa tehtävien liikkeiden lisäksi tehdään vielä vatsaliikkeitä, jotka yleensä tehdään ilman painoja (rutistuksia, "hoovereita" jne.).

      Pumppitunti alkaa alkulämmittelykappaleella, jonka aikana käydään kaikki lihakset läpi muutamilla liikkeillä ja sen jälkeen tuossa edellä mainitsemassani järjestyksessä edetään. Lopussa vatsalihasliikkeiden jälkeen tehdään sitten vielä kevyet venyttelyt. Pumpissa ei ole mitään sen ihmeempää koreografiaa, perus-liikkeitä tehdään, joten jos omalla salillasi tuota on mahdollisuus kokeilla niin kannattaa uskaltautua mukaan. Ja nyrkkisääntö, joka pätee kaikkiin jumppiin: yksi kerta ei sano mitään, täytyy käydä kolmesti. Sitten vasta tietää tykääkö vaiko ei.

      Jos menee ensimmäistä kertaa pumppia kokeilemaan niin kannattaa aloittaa pienillä painoilla totutellen. Parin kerran jälkeen on jo sitten hyvä tuntuma siihen millaisilla painoilla suunnilleen kannattaa alkaa tekemään liikkeitä ja vähitellen sitten lisäillä rasitusta. Jos on kuntosalilla käynyt niin varoituksen sana: tämä on ihan erilaista, vaikka monet liikkeet on salilta tuttuja! Eli ei kannata ensimmäisellä kerralla ahnehtia painojen kanssa, salilla painot on kyllä isommat, mutta toistoja reilusti vähemmän. Maltilla mukaan ja ETURIVIIN! Edestä näkee mitä ohjaaja tekee, tässä lajissa tekniikka on erityisen tärkeää ja se kannattaa opetella hyvin heti alkuunsa.

      lauantai 9. tammikuuta 2010

      Hyvä päivä, kaunis maailma

      Tänään rakas ystäväni pyysi minua mukaansa kaupungille. Vaikkei itselläni olekaan nyt tarkoitus mitään ostella (paitsi ruokaa :) niin lähdin mukaan, pyöräilin jo hieman lauhtuvassa pakkassäässä ensin kaupunkiin, kierreltiin ystäväni kanssa kauppoja, käytiin kahvilla, juteltiin.. oli todella mukavan erilainen lauantai-päivä. Vaikka jäi nyt sitten menemättä sinne jumppaan minne olin ajatellut meneväni, mutta henkisesti sain paljon enemmän tuolta kaupunkireissulta kuitenkin. Ja tuli pyöräillessäkin ihan kivasti liikettä ja raitista ilmaa ja n. 12 kilometriä pyöräilymatkaakin.



      Valtavan kaunista kyllä oli, puut olivat jotenkin valtavan kauniita, kaikkialla oli niin kaunista. En oikein tarennut kovin paljon kuvia räpsiä, mutta pari kertaa maltoin pysähtyä ja koittaa ikuistaa kauniita huurteisia puita. Ei kuvat sitä tunnelmaa voi välittää, mutta noita kuvia katsellessa pystyn itse muistamaan sen sadunomaisen tunnelman. Toivottavasti ne auttavat teitäkin muistamaan jonkin kauniin talvisen hetken.



      Kaunista viikonlopun jatkoa kaikille teille, jotka olen saanut vieraikseni tänne blogiini :)

      Lisää kokeilevaa keittiötä - Omenoilla täytetty porsaanfilee

      Viimeaikoina on alkanut taas tehdä mieli jotain vähän erilaisempaa ruokaa. Tehdä jotain uutta, kokeilla vähän uusia juttuja mielenpiristykseksi. Rakkaan ystäväni kanssa eilen päivällä juttelin ruoka-asioista ja sanoin että minulla olisi siellä porsaan ulkofile jääkaapissa, hän ehdotti että täytä se jollain? No mutta sehän olikin hyvä ajatus! Yhteishyvän nettisivuilta löytyi omenoilla täytetyn porsaanfileen ohje, joten eikun tuumasta toimeen! Tästä tuli ihan hyvää, eikä loppujen lopuksi ollut kovin hankalaakaan. Alla ohje kuinka itse tein, pikkusen eroa tuohon netistä löytyneeseen ohjeeseen. Mutta tässäkin voi varioida vaikka kuinka, aivan oman mielen mukaan.


      Omenoilla täytetty porsaanfilee (4-5:lle)

      700g porsaan ulkofile
      2 rkl jyväistä Dijon-sinappia
      Taste of Meat -maustesekoitusta (tämän voi korvata suolalla, pippurilla, omilla mausteilla)

      Täyte:
      2 suomalaista omenaa
      1 suuri (luomu)sipuli
      1 rkl kylmäpuristettua (luomu)rypsiöljyä
      1/2 tl suolaa
      n. 1/2 tl rouhittua mustapippuria
      2 tl fariinisokeria

      Aloita täytteestä. Kuutioi sipuli pieniksi kuutioiksi ja omena vähän isommiksi kuutioiksi. Kuullota sipulia pannulla öljyssä kunnes vähän pehmenee. Lisää mausteet ja omenalohkot, sekoittele vähän aikaa. Jätä jäähtymään sivuun siksi aikaa, kunnes leikkaat porsaanfileen.

      Alla sarjakuvaa fileen leikkaamisesta. Aloita reunasta ja leikkaa ensin siivu kohti toista reunaa, käännä syntynyt "levy" sivuun ja leikkaa vähän matkaa sisänurkasta alaspäin ja sitten taas toiseen suuntaan, tuon kakkoskuvan mukaisesti.




      Levitä levylle ensin sinappi, sitten vähän mausteita (Touch of Meat tai suolaa/pippuria jne.) ja sitten päälle vielä paistettu omena-sipuliseos. Kääri levy takaisin samaan suuntaan kuin se on avattu, kiinnitä muutamalla coctail-tikulla. Ripottele vielä rullan päälle maustetta ja/tai suolaa. Laita file uunipannulle saumapuoli alaspäin.



      Tökkää lihan keskelle paistomittari ja paista 150 asteisessa uunissa kunnes sisälämpö on vähintään 70 (ei kuitenkaan montaa astetta yli, ettei liahasta tule kuivaa). Itse laitoin samalle peltille vielä (luomu)perunalohkoja ja (luomu)porkkananpaloja maustettuna (luomu)rypsiöljyllä ja (luomu)grillimausteella ja suolalla.

      Kun liha on paistunut, poista tikut! Kääri liha hetkeksi folioon lepäämään niin nesteet pysyvät paremmin lihassa. Leikkaa terävällä veitsellä siivuiksi ja tarjoile esim. lohkoperunoiden, paistettujen kasvisten kanssa. Itse tein vielä tsatsikia kastikkeeksi.

      torstai 7. tammikuuta 2010

      Ruisleipä

      Löysin tässä muutama päivä sitten leipä-addiktin (eli ainakin minun :) taivaan Taikinatiinu blogista ja innostuin heti kokeilemaan ruisleivän tekoa. Vaikka äitini on tehnyt itse ruisleipää ainakin pari vuosikymmentä, en itse ole moiseen koskaan ryhtynyt. Nyt kuitenkin uskaltauduin ja leivistä tuli sen verran hyviä (ja teko on valtavan helppoa!) että omatekoista ruisleipää teen kyllä jatkossakin!

      Ensin täytyi valmistaa taikinan juuri. Laiton sen alulle toissapäivänä ja vielä eilen ei minkäänlaista kuplimista ollut näkyvissä. Meinasi jo usko loppua kesken, mutta tänään juuri näyttikin kuplivan iloisesti, joten aloin tyytyväisenä leipomaan. Aikaahan tässä menee, mutta lähinnä odotteluun ja homma ei voisi paljon helpompaa enää olla. Kaikkein haastavin vaihe lienee saada taikinanrippeet irti käsistä :D

      Tein puolikkaan annoksen testiksi, seuraavalla kerralla uskallan sitten tehdä jo useammankin leivän kerralla. Tässäpä puolikas ohje, voit tehdä isomman annoksen tuplaamalla määrät (tai käy ihmeessä vilkaisemassa Taikinatiinun ohjetta.


       Ruisleipä (2 reikäleipää tai 1 limppu/vuokaleipä)

      Jos sinulla ei ole valmista ruistaikinan juurta, aloita tekemällä juuri. Tämä tarvitsee tehdä vain yhden kerran, jonka jälkeen valmiista taikinasta kannattaa ottaa aina n. desin verran sivuun seuraavaa leivontakertaa varten (tai vähän enempi, mikäli tekee kaksinkertaisen taikinan). Seuraavilla kerroilla toimitaan kuten alla, mutta ruisleivän tilalla käytetään sitä säästettyä juurta ja taikinaa ei tarvitse käyttää niin kauan mitä minä nyt tein.

      Taikinan juuren valmistus:
       1/2 l kädenlämpöistä vettä
      5 dl (luomu)ruisjauhoja
      2 (pientä)palaa ruisleivän pehmeää sisusta (kovia kuoria ei tarvita)

      Murentele ruisleivän sisus veteen ja lisää sekaan ruisjauhot. Jätä juuri tekeytymään huoneenlämpöön 1-2 päiväksi, kunnes juuri alkaa kuplia ja tuoksuu happamalta. Tämän jälkeen voit siirtyä kohtaan Taikina.



      Taikina:
       6 dl (luomu)ruisjauhoja
      1/2 rkl suolaa
      1/2 dl (luomu)auringonkukansiemeniä (nämä voi jättää poiskin, tai laittaa jotain muuta "mausteeksi")

      Lisää valmiiseen juureen suola ja ruisjauhot ja halutessasi auringonkukansiemenet. Taikinaa ei tarvitse vaivata kuten hiivataikinaa, vaan hyvä sekoitus riittää. Jos teet limppuja tai vuokaleipää niin jauhojen määrää kannattaa lisätä 1-2 dl verran. Taikina on erittäin tarttuvaa, kiitos Taikinatiinun Sannalle juuresharja-ohjeesta (poistaa taikinanjämät käsistä käyttämällä juuresharjaa apuna). Se tuli kyllä tarpeeseen ;)

      Jätä taikina kohoamaan 2 tunniksi. Kohoaminen on hitaampaa kuin hiivataikinoilla, koska tässä ei käytetä hiivaa ollenkaan, vaan juuri kohottaa taikinan.

      Leivo taikinasta kaksi n. parin sentin paksuista reikäleipää suoraan leivinpaperin päälle (reiät voi tehdä juomalasilla) tai yksi limppu/vuokaleipä. Käytä leivonnassa apuna mahdollisimman vähän jauhoja. MUISTA OTTAA SIVUUN TAIKINAJUURI SEURAAVAA LEIVONTAKERTAA VARTEN. Juuri säilyy jääkaapissa suljetussa astiassa pari-kolme viikkoa.

      Anna leipien kohota liinan alla lämpöisessä paikassa tunnin ajan. Pistele kohonneet leivät haarukalla, leikkaa reikäleipä taikinapyörällä sektoreihin ja paista 225 asteisessa uunissa alatasolla n. 35 minuuttia. Jäähdytä leivät liinalla peitettynä. Sopivat pakastettaviksikin (mutta meidän perheessä ei yleensä leivät ole ehtineet pakastimeen saakka :)

      Pakkasen kirvoittamia ajatuksia

      Olen pohtinut paljonkin asioita kuluneen viikon aikana. Esimerkiksi tuolla paukkupakkasissa pyöräillessäni olen miettinyt tosissani sitä, että luopuisin autostani. Olen aina ajanut paljon pyörällä ja edelleen teen niin. Syksyn vesisateilla ja esimerkiksi nyt paukkupakkasilla (tänään -30 astetta :) olen saanut joiltain työkavereilta hauskoja kommentteja siitä, kuinka joku hullu ajaa pyörällä näin kylmällä tai kaatosateella!?! Ai, sinä, oho, anteeksi :D En ole sokerista. Jos on kylmä, laitetaan enempi vaatetta. Tosin ymmärrän jos ei halua että meikit on pitkin poskia ja tukka lytyssä kun pääsee vihdoin töihin, mutta minun tukka on tyyliini sopiva, silittämättä siisti ja jos on vähän pörrö niin samapa tuo :D

      Autolla ajan joskus huvikseni, harvemmin mistään pakottavasta syystä. Siltikin auto saattaa olla tallissa toista viikkoa etten sitä edes näe. Toki joskus tulee tilanteita että vähäkös se on ihana kapine olemassa, mutta loppujen lopuksi pärjäisin todella hyvin ilmankin. Rahallista säästöä syntyisi tuhansia euroja vuodessa. Ja ehkä pieni viherpipertäjä minussa myös tykkää tuosta ajatuksesta. Samaten pidän hyötyliikunta-ajatuksesta ja siitä "hitaudesta" joka pyöräilyssä on. Se on kohtuullisen nopea tapa liikkua kaupungissa ja lyhyillä välimatkoilla, mutta silti sopivan hidas, että ehtii vähän nauttia maisemista. Harvoin on niin minuutinpäälle kiire, etteikö pyörällä ehtisi siinä missä autollakin.

      Autoni on työsuhde-leasing ja vuoden päästä sopimus umpeutuu... silloin nähdään kuinka tytön käy, tuleeko uusi auto vai ei autoa ollenkaan.

      Tämän päivän pakkaskeli innoitti tämän postauksen kirjoittamisessa. Jotenkin tuollainen todella kylmä sää on kuitenkin aika kaunista ja ihanaa.. kaikki on jotenkin niin selkeää, ääriviivat ja yksityiskohdat ulkona näyttävät jotenkin tarkoilta ja selviltä, äänetkin on kirkkaampia ja  ilma on valtavan raitis. Vaikka se kylmyys tuntuu  myös raa'alta, mutta kuitenkin siinä on jotain valtavan kaunista, mikä koskettaa minun sisintä, saa minut iloiseksi. Tosin on sitten vastaavasti sisälle tullessa aivan ihana käpertyä pehmoisen viltin alle lämpimään. Siinäkin on oma viehätyksensä :)



      Kuvassa heikko yritys kuvata lumihiutaletta lasissa :)

      keskiviikko 6. tammikuuta 2010

      Vaniljaiset suklaamuffinssit

      Löysinpä inspiraatiota Crazy Bakerin blogista näihin ihaniin muffinsseihin. Omia säätöjä tein, esim. jätin kaakaojauheen taikinasta pois, mutta hyviä näistä tuli. Meinasin ensin tehdä myös kuorrutuksen päälle, mutta jätin sitten kuitenkin loppupeleissä sen tekemättä. Hyviä nämä olivat ilman kuorrutustakin!

      Muutaman muffinssin vein poikani kaverin perheelle, koska he ovat auttaneet poikaani mopon kanssa värkkäillessä. Tänään perheen isä kävi hakemassa poikani mopon kärryllä heidän lämpimään talliin sulamaan, ilmeisesti vettä kondensoitunut jonnekin ja jäätynyt ja mopohan ei lähde nyt sitten käyntiin :/ Huomenna alkaa pojalla koulu ja minulla työt, joten poikakin saa taas muistella pyörällä ajoa mopoilun sijasta ;) 



      Vaniljaiset suklaamuffinssit (14 kpl)
      100 g voita
      1 1/2 dl (luomu)sokeria
      1 prk (vanilja)rahkaa (voi käyttää myös esim. jugurttia)
      2 tl vaniljasokeria (itse laitoin vielä 1/2 tl extraa, koska käytin tavallista maitorahkaa)
      2 tl leivinjauhetta 
      1 (luomu)kananmuna
      3 dl (luomu)vehnäjauhoja 
      (2 rkl kaakaojauhetta, vähennä tällöin hieman vehnäjauhojen määrää)
      150 g maitosuklaata

      Rouhi suklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi. Sekoita kaikki kuivat aineet suklaaraasteen kanssa. 

      Sekoita huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoon kananmuna samalla hyvin vatkaten. Lisää sitten maitorahka, sekoita sekaisin. Lisää lopuksi kuivat aineet ja sekoita vain sen verran että taikinasta tulee tasaista.

      Jaa taikina voideltuihin muffinssipeltin koloihin tai muffinssivuokiin. Voit laittaa keskelle suklaapalan, itse laitoin kokeeksi muutamaan. Paista 200 asteessa 15-17 minuuttia. 



      Muffinssit voi kuorruttaa esimerkiksi tomusokeri-kahvi-kaakaohjauhe-seoksella. Itse ripottelin päälle vain hieman tummaa (luomu)kaakaojauhetta.




      Maitorahka tekee taikinasta hieman kosteampaa ja painavampaa. Mutta hyviä nämä kuitenkin olivat!


      tiistai 5. tammikuuta 2010

      Taas jotain ihan muuta - kokemuksia lounaspaikoista: La Festa

      Kävin tänään rakkaan ystäväni kanssa lounaalla kaupungilla La Festa -pitseriassa (Pakkahuoneenkadun ja Rautatienkadun kulmassa). Paikka on ulospäin tosi vaatimattoman näköinen, mutta sisustus on oikein viihtyisä. Pari kertaa paikassa syötyämme olemme huomanneet että ruoka on kyllä mainiota ja palvelukin mukavaa ja ystävällistä. Perus-pitserian salaatti-pöytään verrattuna täältä löytyy ainakin tuplaten valikoimaa, mitä syödä pääruokaa odotellessa.

      Tilasimme salaattia jossa oli vihreän salaatin lisäksi katkarapua, kanaa, tonnikalaa, ananasta, oliivia, fetaa, herkkusientä... annos oli niin suuri että suurempikin nälkä lähtee. Aika "säilykepainotteinen" tämä kyseinen salaatti toki oli, mutta ihan hyvää yhtä kaikki. Edellisellä kerralla söimme pastaa ja sekin oli hyvää (ja nekin annokset oli reilut kooltaan).Erityinen ja iso plussa tulee leivästä, joka ilmeisesti kuuluu joka annokseen. Leipä on juuri paistettu, varmaan jotain ihan perus-pitsataikinaa, päällä hiukan juustoraastetta. Mutta niin hyvää! Tämän annoksen hinta 8,50€.




      Mikä vieläkin mukavampaa kuin hyvä ruoka oli hyvä seura, sai jutella kaikkea. Oli mukava kun ei ollut kiire ja sai puhua ihan mitä mieleen sattui tulemaan. Oli kyllä mukava päivä. Jos vielä illalla jumppaan menisi vähän purkamaan energiaansa... tosin iltaliikunta on minulle kyllä monesti vähän vikatikki, koska yöunet häipyvät todella helposti. Mutta jos tänään tekisi jotain toisin, kävisi rauhassa saunassa treenauksen jälkeen... jos huomenna olisi sitten lepopäivä?

      Mukavaa loppiaista kaikille! Monessakohan kodissa joulukuusi viedään ulos vasta silloin? Itse riisuin oman kuusen koristeista maanantaina, kun tuntui että voisi sen ja joulukoristeet jo viedä pois.

      maanantai 4. tammikuuta 2010

      Rafaelon mureke - kotiruokaa kissoille

      Mietin tänään tätä blogiani, sen sisältöä. Useinhan suositeltaisi että blogi keskittyisi johonkin: treenipäiväkirja, ruoka/leivonta, erilaiset käsityöt, eri elämäntilanteet, sisustus, elokuvat, kissat, koirat jne... No, tämähän on yhtä sekamelskaa, vähän kaikkea ja sellaisena tämä tulee varmaan pysymäänkin, koska en varmaankaan osaisi alkaa pitämään montaa eri aiheeseen liittyvää blogia. Vai pitäisiköhän?

      Tänään kävin aamupäivällä bodypumpissa ja rakkaan ystäväni kanssa syömässä. Kotimatkalla keksin, että tekisin vihdoin kissoille oikeaa kotiruokaa (parisen kuukautta kissat ovat nyt syöneet lähinnä raakaa sydäntä, jonkin verran jauhelihaa, kypsennettyä seitiä ja satunnaisia kertoja muutakin lihaa/kananmunaa). Ostinpa siis kaupasta kilon jauhelihaa ja paketillisen jauhettua maksaa, koska muistelin että niitä tarvitsi. Kotona sitten etsin netistä ainakin kissapiireissä hyvin tunnetun Mirjam Nummisen reseptin Rafaelon murekkeelle. Uups! Sitä jauhelihaa pitikin olla 5,5 kiloa! :D Eikun kauppaan takaisin.

      Taustallahan tässä koko hommassa on, että toinen kissoistamme on oireillut koko ikänsä, raapii korvat aika ajoin verille ja turkki on aina ollut vähän homssuinen. Kortisonipiikit eläinlääkärillä on auttaneet aina hetkellisesti, mutta ongelma on aina palannut ja viimeksi aika pahastikin, koska kisu-parka alkoi nuolla itseltään karvoja pois, vatsa oli jo ihan kalju. Eläinlääkäri teki diagnoosin samalla sekuntilla kun kissan näki: allerginen tai atooppinen. Allergiaan hän suositteli kotiruokaa ja juuri tuota Mirjamin murekereseptiä. Tärkeä on kotiruuan lisäksi muistaa antaa jotain vitamiinivalmistetta (Pirskatti), koska ainakaan sisäkissat eivät syö niin paljon että ne saisivat ruuasta tarvittavat vitamiinit.

      Kissan täysipainoisesta ruuasta, teollisen ruuan aiheuttamista ongelmista jne. on paljon hyvää tietoa tuolla Mirjamin  sivuilla. Kissanomistajien kannattaa käydä lueskelemassa.


      Rafaelon mureke kissoille

      5 1/2 kg jauhelihaa (mieluiten nautajauhelihaa, jossa rasvaa n. 10-15%) 
      350 g jauhettua maksaa
      8 (luomu)kananmunaa 
      4 dl (luomu)kaurahiutaleita
      6-8 dl. vettä 

      Ota kaksi isoa 10 litran sankoa. Jaa ainekset puoliksi molempiin, koska näin sekoittaminen on paljon helpompaa.

      Mittaa kauraryynit sankojen pohjalle ja päälle vettä sen verran kuin ryynit vetää. Anna turvota hetki. sekoita sitten joukkoon kananmunat ja jauhettu maksa. Lisää sitten jauheliha ja sekoita hyvin.

      Muotoile murekkeesta kahdelle leivinpeltille kuusi käsivarrenpaksuista, peltin pituista murekepötkylää (kolme kummallekin peltille). Paista kiertoilmauunissa 175 asteessa 40-50 minuuttia (tai tavallisessa uunissa yksi pelti kerrallaan).

      Itse ostin nuukuuksissani sika-nauta-jauhelihaa (rasvaa 20%) ja ajattelin että kyllä ne ylimääräiset rasvat siitä sulaa pois. No, niin tapahtuikin, mutta enpä tiedä oliko se sitten kuitenkaan hyvä asia.. rasvaa oli nimittäin niin paljon, että paiston loppuvaiheessa rasva valui peltien matalien reunojen yli uunin pohjallekin! Ihana siivo :D Tosin kun ryhtyi heti tuumasta toimeen niin uunikin oli helppo puhdistaa, kun rasva ei ehtinyt pahemmin jämähtää sinne uunin pohjaan kiinni. 

       


      Kissat kyllä tykkäsivät, ihme kyllä! Ne eivät nimittäin yleensä kovin mielellään syö jauhelihaa ja vielä vähemmän kypsennettynä. Liekkö ollut se maksa mikä teki tästä sitten houkuttelevamman :) Eikä kokatessakaan tarvinnut olla yksin, kts. kuva :D
       

      sunnuntai 3. tammikuuta 2010

      Viikon 53 liikunta

      Olen saanut viettää viikon lomailun merkeissä (siis lomalla töistä), joten on saanut keskittyä urheiluunkin paremmin. Jospa se uusi vuosi tästä taas alkaisi.. tosin ei alkanut kyllä kovin hyvin. Maanantain BodyStep oli aivan liian rankka, koska stepistä on ollut jonkin verran taukoa. Lopputuloksena oli se, että seuraava yö meni migreenistä kärsiessä ja unta sain loppujen lopulta aika vähän. Päätin etten migreeniä enää halua, oli se sen verran kurja kokemus (aikoinani kärisin tuosta vaivasta enempikin, mutta onneksi on vähentynyt lähes olemattomiin). Jatkossa pitää koittaa ottaa rauhallisemmin jos tulee pidempiä taukoja. Koska loppujen lopuksi tärkeintä jumpassa on se hyvä olo mikä sieltä tulee.

      Alan merkata noita sykkeitä ja kalorinkulutusta tuohon ylös ihan omaa kirjapitoa ajatellen. Lisäksi jos joku miettii kokeilevansa uusia jumppia niin noista näkee vähän suuntia tuntien raskaudesta. Tosin sykkeet ja kulutukset on aina hyvin yksilöllisiä ja kaikki jumppatunnit pystyy tekemään monenlaisella tempolla, reippaana päivänä tehokkaasti ja vähemmän reippaana päivänä rennommasti palautellen.

      Viikon treenikerrat:10 kpl (no, laskin omaksi kerraksi tuon tiistain lyhyen salikäynnin).
      Kulutusta yhteensä 8231 kcal.
      Tämmöinen viikko tällä kertaa. En sen kummemmin tavoittele samaa seuraavalla viikolla, koska koitan nyt tehdä asioita vaan fiiliksen mukaan. Yritän olla ajattelematta sitä, että on pakko tehdä jotain. Pyrin hyvään oloon ja hyvää mieleen.


      Maanantai: BodyStep (Sykkeet: Maksimi:195, Keskiarvo: 168, Kulutus: 1204 kcal)

      Tiistai: Vähän yläkroppaa ja vatsoja salilla (n. 20 minuuttia)(Sykkeet: Maksimi:160, Keskiarvo:136, Kulutus: 324 kcal), Balletone (Sykkeet: Maksimi 160:, Keskiarvo:122, Kulutus: 549 kcal) ja BodyJam (Sykkeet: Maksimi:181, Keskiarvo:155, Kulutus: 989 kcal)

      Keskiviikko: BodyMove + lämmittely juoksumatolla 15 min/2 km (Sykkeet: Maksimi:175, Keskiarvo: 127, Kulutus: 791 kcal)

      Torstai: BodyVive + lämmittely crosstrainerilla 15 min (Sykkeet: Maksimi:180, Keskiarvo: 140, Kulutus: 939 kcal)

      Perjantai: BodyPump (Sykkeet: Maksimi:167, Keskiarvo:134, Kulutus: 676 kcal), alkulämppäriksi kannoin kuntosalin kamoja, lähinnä pumppipainoja, puoli tuntia uuteen paikkaan salin parin työntekijän kaverina :)

      Lauantai: BodyVive + lämmittely crosstrainerilla 20 min (Sykkeet: Maksimi:181, Keskiarvo:140, Kulutus: 1009 kcal) ja  BodyBalance (Sykkeet: Maksimi:141, Keskiarvo:114, Kulutus: 382 kcal)

      Sunnuntai: BodyStep + hetken alkulämmittely luistelulaitteella ja loppuverryttely 10 min. pyöräily kotiin (Sykkeet: Maksimi:190, Keskiarvo:157, Kulutus: 1368 kcal)

      Tämä viikko oli liikunnan kannalta siitäkin mukava, että tuli tehtyä aika monenlaista jumppaa. Mielenkiintoista oli esimerkiksi tiistain Balletone, jossa kaloreita kului yllättävän paljon. Myös BodyBalancessa kävin pitkästä aikaa, ihania venyttelyjä lopussa, huomasi kyllä että jalat on aika jumissa. Jatkossa voisi koittaa käydä venyttelyissä enempi ja koittaa kotonakin joskus venytellä.

      Alkuvuoden elämänparannus näkyy jo tosi selvästi tuolla kuntosalilla, porukkaa on monessakin jumpassa vähintään 3 kertaa normaaliin verrattuna. Toisaalta mukava jos ihmiset alkavat huolehtia itsestään, mutta joissakin jumpissa on aika ahdistava tunne jos sali on aivan tupattu täyteen porukkaa. Mutta tammikuun jälkeen yleensä pahin ruuhka helpottaa. Toki jos isompi määrä porukkaa jää koukkuun ja jatkaa kuntoilua niin salit varmasti sitä mukaa lisäävät tuntitarjontaansa, mikä sekin on hyvä asia.

      Omalla käyttämälläni salilla tulee pian pari uutta jumppaa ohjelmistoon, HotJooga sekä Zumba. Kirjoittelenpa niistä sitten, mikäli kyseisiin jumppiin joskus menen. Voisin myös jotain noita vanhoja tuttujakin jumppia esitellä joissakin postauksissa lähitulevaisuudessa. Pysykäähän kuulolla :)

      perjantai 1. tammikuuta 2010

      Piimäkakkua

      Mietin aamulla mitä vuoden ensimmäisenä päivänä voisi tehdä. Aamu käynnistyi rauhallisesti, pyykkiä koneeseen, olin vaan, ei kiirettä minnekään, vähän järjestelin paikkoja. Sitten maalasin öljyväreillä, yksi pieni tauluntekele aluillaan, saapa nähdä tuleeko siitä mitään. Kivaa kuitenkin oli.

      Ruuanlaiton jälkeen lähdin jumppaan ja sielläkin oli kivaa. Autoin kuntosalin omistajaa ja yhtä työntekijä-tytöistä kantamaan jumppasalin tavaroita takaisin saliin lattianvahauksen jälkeen. Lähinnä pumppi-painoja kanniskelin ja autoin yhden suuren laitteen siirtämisessä. Siinäpä tulikin hyvä alkujumppa BodyPumpille :)

      Jumpan jälkeen tulin kotiin syömään ja eikun leipomaan. Piimää oli vielä kaapissa saaristolaisleipien ja joululeivänteon jäljiltä, joten päätinpä vielä pari joululeipää ja rusinaleipää leipoa, kun leipäkin oli sopivasti loppunut. Lisäksi poikani kanssa teimme piimäkakkua ja tulipas hyvää kakkua! Jo taikina teki hyvin kauppansa, poika kysyi joka välissä saako nuolla lusikan :D Ohjeen löysin Mustikkasuun blogista. Kiitos ihanasta kakkuohjeesta! Tämän helpommaksi ei kakunteko tule ja lisäksi kakku on munaton.

      Piimäkakku

      3 dl (luomu)piimää
      200g sulatettua voita
      2 dl (luomu)sokeria
      1 dl siirappia
      1 tl inkivääriä
      2 tl neilikkaa
      2 tl (luomu)kaardemummaa
      1 tl soodaa
      6 dl (luomu)vehnäjauhoja

      Sekoita piimän joukkoon sulatettu voi ja sokeri sekä siirappi ja sen jälkeen jauhot, joihin on sekoitettu kaikki mausteet. Kaada voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa n. tunti.

      Kokeileva keittiö: Kasvispata aineksista mitä kaapista löytyy

      Tammikuu on minulle aina "köyhäilykuukausi", Joulun jäljiltä on usein rahat aika vähissä. Sama tapahtui jälleen, vaikka mielestäni en edes kovin pahasti lahjoihin tuhlaillut. Suurin syy oli ehkä pojalle ostamani mopo, josta maksoin viimeisen 1000€ juuri ennen Joulua.

      Tänäänpä siis päätin että uusi vuosi alkaa kevyesti kasvisruualla ja jotain sellaista mihin saan käytettyä jääkaappiin "unohtuneita" kasviksia. Jääkaapista löytyi melkein kokonainen pienehkö (luomu)purjo ja kolme pientä (luomu)punajuurta. Lisäksi eilisten lämpimien voileipien teosta jäi reilu puoli pakettia fetaa, joten sekin siis pöydälle ja eikun kattila kuumenemaan.... tämmöinen sörsseli siitä syntyi ja olipas aika tavattoman hyvää! Suolaiset feta-sattumat kasvispadan joukossa kruunasivat tämän makuelämyksen.


      Kasvispata (4- 6:lle)

      Tähän ei ole oikeastaan sen ihmeempää ohjetta. Joskus kannattaa vain availla kaappeja ja katsoa mitä sieltä löytyy. Ottaa lapset mukaan puuhaan, antaa heidänkin ideoida mitä ruokaan voisi laittaa. Itse tein tämän seuraavalla tavalla:

      Otin jääkaapista sen (luomu)purjon, kolme (luomu)punajuurta, vajaan paketin fetaa(8% rasvaa) ja inkiväärin. Kuorin punajuuret ja raastoin karkeaksi. Pilkoin yhden suuren (luomu)sipulin, (luomu)purjon sekä kolme (luomu)valkosipulinkynttä. Pilkoin myös n. 1 rkl verran inkivääriä.

      Tässä vaiheessa siirryin tutkimaan muita kaappeja: löytyi (luomu)soijasuikaleita, (luomu)punaisia linssejä, (luomu)tomaattimurskaa ja pakastimesta (luomu)papuja, valkoisia ja mustia. Otin n. pari desiä soijasuikaleita ja keitin ne (luomu)kasvisliemitiivisteellä maustetussa vedessä 10 minuuttia. Kaadoin kasvisliemen talteen. Soijasuikaleiden kiehuessa otin suuren padan, kaadoin pohjalle n. ruokalusikallisen (luomu)kylmäpuristettua rypsiöljyä ja kippasin sinne kaikki pilkotut ainekset (sipulit, inkiväärin ja punajuuret), pyörittelin hetken, lisäsin chilirouhetta n. 1/2 tl ja lisäksi pari kourallista punaisia linssejä. Sekoittelin lisää ja maustoin vielä seosta n. 1 tl garam masalaa ja 1 tl suolaa. Lisäsin tomaattimurskan (500g), soijasuikaleiden keitinliemen (n.4 dl?) ja jäiset pavut ja jätin seoksen kiehumaan n. 15 minuutiksi kannen alle. Loppuvaiheessa lisäsin vielä soijasuikaleet ja kuivattuja korianterinlehtiä n. 1 tl. Ihan lopuksi sekaan murusteltu feta ja pata oli valmista! Aikaa meni vähän yli puoli tuntia kokonaisuudessaan, eli pikaruokaa minun mielestäni :)

      Jos haluaisi kokeilla enemmän mausteita, muttei oikein tiedä mistä alkaisi, tuo garam masala on aika hyvä hankinta. Se koostuu juustokuminasta, korianterista, mustapippurista, kaardemummasta, kanelista jne... intialaistyyppinen mauste, muttei oikeastaan yhtään tulinen. Mausteseos sopii sekä lihalle, kalalle että kasviksille. Näin välttyy ainakin alkuvaiheessa ostamasta monia mausteita joita ei ehkä oikeastaan koskaan sitten käytä. Kannattaa ostovaiheessa lukea purkin tuoteselostetta ja valita sellainen tuote jossa ei ole lisättynä suolaa eikä mitään keinotekoisia aromeja.

      Hyvää Uutta Vuotta 2010

      Toivottelen tämän jouluisen kuvan kera Onnellista Uutta Vuotta kaikille teille, jotka olette tänne blogiini löytäneet. Kiitos kaikista kommenteistanne, niitä on aina mukava saada ja lukea. Käykäähän jatkossakin lukemassa ja kertomassa omia mielipiteitänne :)



      Olen itsekin pohtinut jo menneen vuoden aikana sitä, kuinka pitäisi oppia hyväksymään itsensä ja osata elää hetkessä. Poikani sanoi eräänä päivänä, että tiesitkö äiti, että elämä on suurimmaksi osaksi odottamista? Odotetaan koulunpäviän/työpäivän päättymistä, opiskelun loppumista, töihin pääsyä, eläkkeelle pääsyä, bussia, tilipäivää, syntymäpäivää, joulua, kesää, talvea, vieraita, aina jonkin alkamista tai päättymistä. Tokihan asia näin on, odottaminen kuuluu elämään. Mutta sanoin pojalleni että pitäisi silti muistaa nauttia myös siitä hetkestä, ettei saisi aina odottaa parempaa, koska silloin elämä menee siihen että on vain tyytymätön nykyhetkeen ja sitä parempaa huomista ei välttämättä koskaan tule. Lähes jokaisessa hetkessä on varmasti omat hyvätkin puolensa, jos niin vain oppii ajattelemaan.

      Itsensä hyväksymisestä onkin postailuja myös Elämää Mummon Mökissä ja Uuden kuun aikaan blogeissa. Vaikka ei uuden vuoden lupauksia tekisikään (niinkuin en itsekään tee), mutta jos kuitenkin päättäisimme olla tyytyväisiä itseemme ja hetkeen jossa elämme. Löytäisimme mahdollisuuden siitä hetkestä jossa kulloinkin olemme.Koittaisimme unohtaa pienet vikamme, niitä on kaikilla ja saakin olla. Enkä tarkoita ettei kukaan saisi haluta muuttaa elämäänsä, haluta vaikkapa laihduttaa, parantaa kuntoa tai mitä tahansa. Tarkoitan että vaikka haluaisi muuttaa jotain niin voisi silti rakastaa itseään sellaisena kuin on ja löytää ainakin pienen onnensiemenen siitä hetkestä jossa elää. Hankala selittää täysin mitä tarkoitan, mutta luulen että ainakin osa teistä ymmärsi mitä tarkoitan :)