Kauneutta


Lauantaina iltapäivällä suunnistin Rukalle, minne poikani oli jo aamusta mennyt muutaman kaverinsa kanssa. Olin vuokrannut meille huoneiston yhdeksi yöksi ja nuoriso tietenkin lasketteli ja itse pääsin hiihtämään.

Tässä tullaan mäkeä alas.

 Tässä matkakumppanini, poikani (oikealla) ja viisi hänen kaveriaan.

 Minä hiihdin tänään kolme tuntia, n. 20 km lenkin. Kyllä meinasi kunto loppua kesken! Muutama kilometri reitistä oli mustalla merkitty (vaativa) ja siltä se kyllä tuntuikin! Pelkkää nousua yli puoli tuntia, mutta maisemat olivat aivan uskomattomia!


Myös hiihtokeli oli ihan hyvä, pakkasta n. 10 astetta ja lunta sateli vain vähäsen. Hiihtäjiä ei tuolla omalla reitilläni paljon ollut, vaativalla osuudella vain yksi ainoa hiihtäjä tuli minua vastaan (n. 1,5 tunnin aikana).


Tuonne pitää kyllä päästä hiihtelemään taas uudelleen.. tai Lappiin yleensä ottaen. Luonnon rauhaa, oikeasti hiljaista ja todella kaunista.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kommentit

  1. Oi miten kaunista. Täällä etelässäkin on lunta, mutta tuollaisia tykkylumia ei kuitenkaan.

    VastaaPoista
  2. Kauneutta tosiaan!

    Varsinkin silloin jos/kun jokin oikein ahistaa ja puristaa, luonnosta - eteenkin metsästä - saa hirveesti voimaa, sanatonta viisautta ja pyyteetöntä rakkautta! :)

    VastaaPoista
  3. mahtavan näköstä! pittää vissiin lähteä monon ostoon :)
    - Soikkeli

    VastaaPoista
  4. Trina: Kyllä Lapissa on kaunnista ja muuallakin luonnossa tietenkin (ainakin sinun blogi on niin täynnä aivan ihania kuvia!).

    Pingviini: Totta, kyllä tuollainen metsä-reissu aina antaa virtaa, tuuli puhaltaa pois kaikki ikävät ajatukset.

    Soikkeli: Heipparallaa! Mukava kun sinäkin olet tänne löytäny :) Sinunkin kotimaisemissa on varmaan aivan ihania hiihto-maisemia... kuin myös omissa kotimaisemissani Pohjois-Karjalassa :) Lähetään joskus yhessä hiihtelemään, kunhan ne sun monot on ostettu :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos paljon viestistäsi!

Suositut tekstit