Elämä on...

Välillä on kiire ja välillä väsyttää... joskus taas on vaan niin ihanaa ja toisinaan taas masentaa. Joskus iskee hirmuinen virtapiikki ja välillä tekee mieli vaan nyyhöttää sohvan nurkassa. Ihania juttuja tapahtuu ja aika kuluu nopeasti, mutta joskus kellon viisarit matelee.... mutta sitä se elämä on, ylä- ja alamäkiä, iloja ja suruja.

Kolme viikkoa sitten poikani lähti viikonlopuksi Rukalle laskettelemaan ja itse pakkasin kissat autoon ja suuntasin kohti etelää, kävin sisareni luona kylässä. Olipas ihan huippu-ihana viikonloppu, minulla on maailman paras sisko ja sisko on samalla paras kaveri. Vaikka aamulla noustiinkin viideltä ja lähdettiin n. 1,5 tunnin kävelylenkille vielä lumiseen metsään! :) Mutta tämä saikin minut miettimään, että aamunsa voisi oikeastikin aloittaa vähän aikaisemmin (no, ei ehkä ihan viideltä, ainakaan joka aamu!), olisi jo täydessä iskussa viimeistään seitsämältä! :)

Sisko oli leiponut ihanaa kakkua.
Ystävät on ihania, toinen heistä on Lennu! Lennun kanssa on paljon mietitty elämän muutoksia, miten ne on teoriassa yksinkertaisia, mutta käytännössä kuitenkin usein vaikeita. Lennun kanssa harrastetaan myös aamu-urheilua, joskus on jopa puoli kuudelta oltu kuntosalilla (ja tästä jos erehtyy jollekin sanomaan, niin saa heti lisänimen HULLU! :D Mutta kaverin kanssa lähteminen ja tekeminen on mukavampaa, eikä tekosyille löydy niin helposti sijaa.

Ihania ystäviä on paljon muitakin, niinkuin monta ihanaa työkaveria ja meidän tavis-porukka. Vaikka töissä on moni asia pielessä, niin kivojen työkavereiden avulla jaksaa sinnitellä. Kuukausittaiset tavis-illat sitten paikkaavat loput :) Aina ei vaan aika riitä ystäville, ei niin paljon kuin haluaisi.

Kissat ei turhista stressaa...
Aika kuluu niin joutuisasti, ainakin kymmenen postausta on jäänyt muka-kiireiden vuoksi tekemättä. On ollut messua ja tapahtumaa, reissua sinne sun tänne, ruokapiiri-hommeleita jne. Mutta kaikkihan on loppupeleissä kiinni vain päättämisestä, asioiden suunnittelusta ja siitä tekemisestä. Olen vähitellen alkanut sisäistää tätä niin yksinkertaista asiaa. Eihän se ole muuta, kuin päättää ja tekee. Helppoa, ainakin teoriassa :) Käytännössä ei aina niin helppoa, mutta luulen oivaltaneeni sen ja nyt alan vain opettelemaan uusille tavoille.

Eilen oli huippu-päivä, ensin messuilla Oulu-hallissa ja sitten pitkä pyörälenkki ja pitkä kävelylenkki Lennun kanssa auringonpaisteessa. Viikkokin alkoi oikein hyvin, vaikkakin piti jonottaa ensin verotoimistossa lähes tunti (kävin hakemassa oikaisua, että saisin valtaisat mätkyt hieman pienenemään). Mutta pyöräily kaupunkiin ja takaisin oli aivan ihanaa, koska ulkona on jo niin keväistä ja aurinko paistaa. Iltapäivä ja ilta meneekin töissä, mutta siitä ei kannata murehtia ihan vielä.

Keväistä alkuviikkoa kaikille!

Kommentit

  1. Unohdit kai mainita, että käskin herätä viideltä, mutta itse kumminkin nukuin kuuteen =D. Näin ilkeä sisko sulla on!

    Kiva, että verottajan kanssa sujui neuvottelut =D

    VastaaPoista
  2. :D Nomutta toisena aamuna kyllä heräsit viideltä ja jouduit vastaavasti herättelemään minuna ;)

    Verottajan neuvottelujen tulos selviää syksyllä, kun tulee sitten lopullinen verotus-tulos viime vuodelta. Saataahan niitä mätkyjä vieläkin jäädä maksettaviksi, mutta toivottavasti huomattavasti vähempi.

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjoitus ja kiitos ♥ Allekirjoitan kaiken, niinkuin varmaan arvasitkin :) Teidän aamulenkkeily kuulostaa niin hyvältä (ja kakku näyttää namnam!)! Ihanaa kun on ystäviä joiden kanssa tehdä hullujakin asioita.

    Mä aloitin aikaisemman heräämisrutiinin oikeasti nyt just tänään. Sen täytyy olla oikea suunta kun tuota ajatusta tunkee ovista ja ikkunoista ja se tuntuu niin tähän hetkeen sopivalta. Sen kunniaksi tietysti tänään postissa tulleessa joogalehdessä oli artikkeli aamumeditaatiorutiinista :)

    VastaaPoista
  4. Lennu: Kiitos itsellesi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos paljon viestistäsi!

Suositut tekstit