Elämänmuutoksia II - Auto
Tänään se sitten tapahtui: luovutin autoni pois. Aika vähäisellä käytöllä autoni tosin on ollut. Pidemmillä matkoilla se on ollut erittäin käytännöllinen, kuin myös pahimmilla räntä- ja vesisateilla ja isoja tavaroita tai kissoja kuskattaessa. Mutta ainakin luulen, ja myös toivon, etten auton puuttumista jää sen kummemmin kaipaamaan.
Suurimmat syyt autosta luopumiseen olivat ensinnäkin se, että säästyy monta euroa kun sitä autoa ei ole ja toiseksi yksityisautoilu kuitenkin saastuttaa aika lailla. Kaupungissa tulee hyvin toimeen pyörällä ja pidemmät matkat pääsee helposti bussilla. Tämähän ei toki päde kaikkiin ihmisiin ja perheisiin, mutta meidän perheeseen kylläkin ja siksi auto sai siis mennä.
Hevos-harrastusta tämä autottomuus hieman vaikeuttaa, koska tallille tulee yli 20 km matkaa ja bussi ei kovin lähelle kulje, mutta tämäkin ongelma on ainakin teoriassa jo hoidettu: alkumatka bussilla ja loppumatka kimppakyydillä. Ensi viikolla sitten selviää miten sujuvasti homma toimii.
Erittäin positiivisella mielellä kuitenkin olen ja jatkan pyöräilyä, tuiskuista ja tuiverruksista välittämättä. Koska loppujen lopuksi homma on kiinni vain sopivasta vaatetuksesta ja asenteesta.
Mukavaa alkanutta viikonloppua sekä vanhoille että muutamille uusille lukijoilleni.
Suurimmat syyt autosta luopumiseen olivat ensinnäkin se, että säästyy monta euroa kun sitä autoa ei ole ja toiseksi yksityisautoilu kuitenkin saastuttaa aika lailla. Kaupungissa tulee hyvin toimeen pyörällä ja pidemmät matkat pääsee helposti bussilla. Tämähän ei toki päde kaikkiin ihmisiin ja perheisiin, mutta meidän perheeseen kylläkin ja siksi auto sai siis mennä.
Hevos-harrastusta tämä autottomuus hieman vaikeuttaa, koska tallille tulee yli 20 km matkaa ja bussi ei kovin lähelle kulje, mutta tämäkin ongelma on ainakin teoriassa jo hoidettu: alkumatka bussilla ja loppumatka kimppakyydillä. Ensi viikolla sitten selviää miten sujuvasti homma toimii.
Erittäin positiivisella mielellä kuitenkin olen ja jatkan pyöräilyä, tuiskuista ja tuiverruksista välittämättä. Koska loppujen lopuksi homma on kiinni vain sopivasta vaatetuksesta ja asenteesta.
Mukavaa alkanutta viikonloppua sekä vanhoille että muutamille uusille lukijoilleni.
Hieno juttu! Itsekään en kannata yksityisautoilua, mutta meillä auto (autot) ovat täysin välttämättömiä.
VastaaPoistaElin itse autotonta elämää lähes 30 vuotta ja joskus 28 vuotiaana ajoin kortin Helsingissä, juuri kun päätös muutosta tänne maalle oli tehty.
Tällä hetkellä autoa tarvitaan monta kertaa päivässä, tässä vähän matkoja: Päiväkotiin 12km, terveyskeskukseen 25km, tk päivystykseen 50km, lähimpään (tosi pieneen) kauppaan 6km... Eli ihan pyörällä ei näitä matkoja kuljeta. Eikä meidän työ onnistuisi lainkaan ilman autoa, kun on yöleensä matkaa ja vielä satoja kiloja työkaluja kyydissä...
Mutta hienoa että olet tehnyt valinnan autottomasta elämästä! Varmaan pientä totuttelua vaatii, mutta luulen, että hyvällä asenteella onnistuu hyvinkin! :)
Hienoa! Kaupungissa asuessa tuo on tosiaan mahdollista -täällä maalla olen kauhukseni havainnut, kuinka kertakaikkisen naimisissa olemme auton kanssa. ja vielä kahden sellaisen!
VastaaPoistamaalla on käsittämättömän vaikeaa olla vihreä:/
Luovuin autosta, tai huomasin luopuneeni autosta, kun poikani sai ajokortin. Hyvin olen selvinnyt ilman autoakin. Tosin työpaikkakin on niin lähellä, että hävettäisi mennä autolla töihin!
VastaaPoistaAinakin vielä tänään päästiin potkukelkkalenkille. :)
Kanaemo: Totta, että jos on pitkät välimatkat niinkuin teillä, niin auto on välttämätön kapine. Varmasti täysin mahdotonta olla ilman. Täällä kaupungissa taas matkat on sen verran lyhyet (yleensä alle 10 km) että pyörällä pääsee ja jos ei jaksa aina polkea niin voi hypätä bussiin :)
VastaaPoistaLeena: Maalla on varmasti aika mahdoton olla vihreä auton suhteen, mutta onneksi voi olla vihreä monella muullakin tavalla :)
Riitta: Sama täällä, työpaikalle on matkaa niin vähän, että hävettäisi ajella sinne autolla. Oma poikani saa ajokortin 1,5 vuoden päästä, jolloin tulee varmasti autonosto eteen hänelle, mutta siihen saakka pärjätään toivottavasti hyvin ilmankin.
Mukava että potkuttelukelejä piisaa (ja hiekattomia reittejä! :)
Hattua nostan ja korkealle! Mahtava juttu!
VastaaPoistaVoi miten mielelläni tekisin tuon itsekin.. nyt varsinkin, kun olen hoitovapaalla, niin siihen saattaisi olla pieni mahdollisuuskin. Työpaikalleni kun on 30km.. mutta senkin ehkä pääsisi julkisilla joten kuten. Mutta lapsen hoitoon vieminen vähän hankaloittaa, paitsi jos saisi hoitopaikan tästä kodin läheltä, niin kuin viimeksi.
Sitä pitäisi vain luopua monesta menosta.. meillä on kerran viikossa kerho yli 10km:n päässä.. uimahalliin on yli 10km, terveyskeskukseen 5km, eikä nuo onnistu julkisilla. Toki meillä on toinenkin auto, mutta isäntä on sillä töissä siellä 30km:n päässä :(
Yksin tämä onnistuisi, mutta pienen lapsen kanssa ei..
Melkeinpä jo autottomuuden vuoksi olisin valmis muuttamaan kaupunkiin.. täällä maalla se auto on vain pakko olla :(
Mutta siis.. HYVÄ SINÄ! :)
Jellona: Kiitos paljon kivasta kommentistasi :) Pitkät välimatkat ja pienen lapsen kanssa on aika mahdoton yhtälö selviytyä ilman autoa. Mutta ei tosiaan kannata muuttaa kaupunkiin!! Maalla on niin ihanaa, haaveilen itsekin maalle muutosta tuon tuostakin (ja olen varma että sinne vielä joskus pääsen :)
VastaaPoistaJa minä kun niin mielelläni asuisin kaupungissa kaiken hälinän ja toiminnan keskellä.. voisi harrastaa enemmän ja helpommin ja olisi mistä valita. Ainakin näin nuorella iällä se olisi mahtavaa. Mutta tänne maalle muutin lapseni kasvattamaan.. itse olen maalla kasvanut ja sitä haluan myös lapsilleni <3
VastaaPoistaJa kyllä tänne maalle taidetaan jäädä muutenkin, täällä on se tietty rauha ja vapaus.
Olen kans autottomuuden kannattaja, mikäli yhtään mahdollista. Itse ajoin ajokortin yli 30 vuotiaana, kun näytti siltä, että on pakko. Nyt en ole ajannut neljään vuoteen, ennen sitäkin tosi satunnaisesti. Meillä on kyllä auto, lähinnä miehen toimeesta - hän kun on etävanheempi ja autoa tarvitaan jo hänen poikien kuskaamiseen. Mut esim nykyistä asuinpaikka etsiessä meille oli tärkeä kriteri, että hyvin toimiva julkinen liikenne pitää paikkakunnalla olla. Ja ei sitä autoa nykyään arkisin paljon käytettäkään. Toivottavasti autoton elämä lähtee sujuvasti pyörimään!
VastaaPoistaJellona: Totta, onhan sitä kaupungissa ehkä enemmän valinnanvaraa kaikenlaisissa harrastuksissa, mutta niinkuin sanoitkin, maalla on sitä rauhaa ja vapautta. Luonto lähellä (se taas kaupungissa on monesti siellä kaukana!), puhtaampi ilma, hyvä paikka lapsen kasvaa.
VastaaPoistaEve: Kiitos, eiköhän tämä autottomuus mene kohtalaisen kivuttomasti, kun pyörällä olen suurimman osan matkoistani autollisenakin kulkenut :)
"Vihreitä" arvoja näyttää teilläkin olevan :)