Viimeiset ompelukurssin tunnit...

Mirka blogissa Uuden kuun aikaan postaili kirjoituksen nettishoppailun iloista ja kirouksista. Itsekin joskus innostun netistä tilaamaan, n. kerran kuussa lähtee Hyvinvoinnin tavarataloon luomuruokatilaus ja jonkin verran olen helmitarvikkeita tilaillut. Niin, ja pojalle hupparin ja itselle talvitakin ja mekon alennusmyynnistä. Oikeasti kauppoihin (paitisi päivittäiseen ruokakauppaan) lähden todella harvoin, ei oikein ole aikaa eikä intoa. Mutta oma kompastuskiveni onkin sitten se kangaskauppa... en siellä kyllä usein käy, mutta perjantaina sinne piti sitten mennä, koska tarvitsen ensi viikolla viimeiselle ompelukurssikerralle materiaalia kassiin, jota aloitin tekemään.

Niin helposti mukaani lähtee sitä sun tätä ihanaa kangasta ja nytkin meinasin innostua aivan kunnolla, koska löysin korin, joka oli täynnä kangaspakkojen jämäpaloja ja siellähän oli vaikka mitä ihanuuksia. Eihän ne jämäpätkät niin halpojakaan ole, 20-30% alennuksessa yleensä ja pätkät on harvoin metriä pidempiä, mutta jos tarvitsee lyhkäisiä pätkiä kangasta vaikka tyynynpäällisiin tai tilkkutöihin tms. niin tällaiset on aivan loistavia. Itse haaveilen nyt siis ompelevani kauniita kauppakasseja, ensimmäistä vähän aloitettu jo tuon kettu-kuvan ympärille (siis todella vähän, tuosta tulee siis kuva ja samalla tasku siihen kassin keskelle). Tämä tulee kylläkin siskolleni, koska kettu-kuva on hänen.

Edellisellä kerralla ompelukurssilla valmistui sohvatyynyt, ihanan keväisen vihreät. Näihin tyynyihin ompelin elämäni ensimmäiset piilovetoketjut ja olen kyllä oikein tyytyväinen lopputulokseen.