sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Pavlova

Viikko sitten kestitsin muutamia ystäviä ja koska perjantaina oli jo ollut yhdet juhlat, niin nämä toiset kestitykset päätin viedä läpi helpoimmalla mahdollisella tavalla. Minulla on oikeastaan aina ongelmana päättää, mitä vieraille tarjoaisin. Toinen toistaan ihanampia vaihtoehtoja on vaan aivan liian paljon! Kesällä ystävän luona Taviksilla sain aivan uskomattoman ihanaa turkinpippuri-pavlovaa ja siitä se ajatus sitten lähti. En nimittäin ikinä ole tehnyt pavlovaa! Voi, mistä olenkaan jäänyt paitsi! Tämä leivonnainen on sekä helppo että nopea ja lisäksi muunneltavissa vaikka minkä makuiseksi ja näköiseksi. Pavlovasta voi leipoa pyöreän, pitkulaisen, pieniä annoskokoisia, taikka niinkuin minä tein, kranssin.

Vieraat tykkäsivät tästä todella paljon ja mikä ihaninta, tämä on sekä gluteeniton että helposti muunnettavissa maidottomaksi ja jopa vegaaniseksi. Vegaaniseen pavlovaankin löytyy netistä hyviä ohjeita, sitäkin pitää kyllä ehdottomasti vielä testata! Minusta ainut haste pavlovan teossa on paistoaika. Leivonnaista tulisi paistaa sen verran kauan, että pinnasta tulee kova ja rapea, mutta sisus jää vielä sitkeän pehmeäksi. Netissä oli paljon ohjeita pyöreän pavlovan paistamiseen, mutta tein itse kranssin, jolloin uskon paistoajan olevan hieman lyhyempi. Onnistuin paistamaan pavlovapohjaa kutakuinkin sopivan ajan ja sisus jäi sopivan pehmeäksi. Jos teet annoskokoisia pavlovapohjia, kannattaa olla tarkkana paistoajan kanssa, etteivät pohjat kuivu liikaa.


Pavlova (n. 10 annosta)

Pohja:
4 kananmunan valkuaista
2 1/2 dl hienoa sokeria
2 tl maissitärkkelys- tai perunajauhoja
1 tl omenaviinietikkaa tai sitruunamehua
(1-2 tl vaniljasokeria)

Vadelmacurd:
100 g (pakaste)vadelmia
1/2 dl vettä
1 rkl sokeria
1 rkl maissijauhoja
1 kananmunan keltuainen

Muut täytteet:
2 1/2 - 3 dl vispikermaa (maidottomaan käytä esim. soijavispiä)
turkinpippurirouhetta, suklaarouhetta, marjoja tms. oman maun mukaan

Jos haluat käyttää vadelmacurdia pavlovassa, aloita siitä.

Erottele kananmunasta keltuaiset ja valkuaiset. Valkuaiset tarvitset pavlovaan, yhden keltuaisen curdiin. Valkuaisten joukkoon ei saa joutua yhtään keltuaista, koska muuten valkuaiset eivät vaahdotu kunnolla. Jos teet curdin yhtenä päivänä ja pavlovan seuraavana, laita valkuaiset kannelliseen rasiaan jääkaappiin. Ne säilyvät hyvänä ainakin pari päivää.

Kuumenna kattilassa vesi ja (pakaste)vadelmat. Jos käytät ulkomaisia vadelmia keitä niitä 3 minuuttia (mittaa aika siitä, kun seos alkaa kiehua). Kaada vadelmat (ja vesi) siivilään ja pyörittele marjoja lusikalla, kunnes siivilään jää etupäässä vadelmien siemenet. Kaada paseerattu vadelma takaisin kattilaan ja laita sekaan loput curdin ainekset (sokeri, maissijauho ja kananmunan keltuainen). Kuumenna seosta keskilämmöllä koko ajan sekoitellen, kunnes seos alkaa sakenemaan. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä vadelmacurd laittamalla kattila kylmään vesialtaaseen ja sekoittele välillä, ettei pinta kuorru. Voit myös laittaa pinnalle tuorekelmua jäähtymisen ajaksi, jolloin sekoittelua ei tarvita. Jäähtyneen curdin voit siirtää pursotuspussiin tai rasiaan, se säilyy hyvänä muutamia päiviä jääkaapissa.

Valmista sitten pavlovapohja.

Laita uuni kuumenemaan 125 asteeseen.

Laita kananmunan valkuaiset kulhoon ja aloita vatkaamaan valkuaisia voimakkaasti vaahdoksi. Vaahdotuksen aikana lisää sokeria ruokalusikallinen kerrallaan, jatkaen vatkausta koko ajan. Valkuaisten vaahdotus kestää tällä tavalla jonkin aikaa, mutta se ei haittaa, päinvastoin! Sekoita perunajauho/maissitärkkelys viimeiseen 1/2 dl sokeria ja lisää tämäkin vaahtoon voimakkaasti .vatkaten. Aivan lopuksi lisää sekaan vielä viinietikka/sitruunamehu ja sekoita vielä sen verran, että neste sekoittuu massaan tasaisesti.

Nostele valkuaisvaahto leivinpeltille joko pyöreäksi pohjaksi tai kranssin muotoon, tai tee annoskokoisia pyörylöitä. Tässä vaiheessa kannattaa huomioida, että leivonnaiset kohoavat ja hieman myös leviävät paiston aikana. Laita leivinpelti uunin alatasolle ja kypsennä noin puolitoista tuntia. Voit lopuksi kääntää uunin pois päältä ja jättää pavlovapohjan uuniin jäähtymään, mutta avaa uunin luukku raolleen. Näin pohja ei ehkä halkeile niin paljon jäähtyessään. Mutta voit myös nostaa peltin uunista, kunhan annat leivonnaisen jäähtyä rauhassa leivinpeltillä ennen siirtämistä.

Kun pavlovapohja on jäähtynyt, voit siirtää sen tarjoiluastialle ja päällystää sokeroidulla kerma/soijavaaholla, vadelmacurdilla, turkinpippurirouheella ja tuoreilla vadelmilla. Tai itsellesi mieluisilla päällysteillä.

Tämä leivonnainen kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, koska pavlovan rakenne kärsii pitkästä säilytyksestä.


lauantai 29. syyskuuta 2018

Ihastuttava, haastava pumpulikakku (gluteeniton)


Eilen poikani kävi meillä leipomassa kaverilleen syntymäpäivälahjaksi porkkanakakkua sillä aikaa, kun itse olin joogaamassa. Kun tulin joogasta kotiin, leijui jo rappukäytävässä aivan ihastuttava kakun tuoksu minua vastaan! Illan mietin, että vieläkö pitäisi alkaa leipomaan jotain ihanaa, mutta se sitten jäi.

Tänään teimme avopuolisoni kanssa oikein hauskan kirpparikierroksen usealla oululaisella kirppiksellä ja olihan kivaa kierrellä kirppiksiä pitkästä aikaa. Mutta päivä venyi pitkälle iltapäivään ennen kuin päästiin kierros päätökseen ja oli jo aivan valtava nälkä, kun päästiin kotiin. Jälkkäriksi halusin leipoa jotain pientä ja kivaa (vieläkin kun oli mielessä eilinen ihana kakun tuoksu), joten päätin vihdoin testata pumpulikakkua. 

Tämä pumpulikakun leivonta jäi mieleeni viikko sitten, kun olin töissä paikallisessa ravintolassa ja roskienvientireissulla ravintolan pihalla, useasta muistotilaisuudesta tuttu pappi, pysähtyi juttelemaan. Hän kertoi äitinsä ihanasta pumpulikakusta, jota vanha äiti ei uskaltanut enää tehdä, koska pelkäsi sen epäonnistuvan. No, googlesta löytyi ohjeita ja useampi kertoi juurikin epäonnistuneensa tämän kakun kanssa! Kakku kuulosti kuitenkin niin ihanalta, että uskaltauduin yrittämään. Ensimmäisen 15 minuutin paiston jälkeen kakku näytti kohoavan vuoasta yli, kakun reuna oli n. 3 cm ylempänä kuin kakkuvuokan yläreuna! Kakku kuitenkin pysyi kauniisti vuoassa ja kun kakku oli kypsä, se oli taas laskeutunut juurikin kakkuvuoan korkuiseksi. 

Jouduin kumoamaan kakun hieman liian lämpimänä, jonka vuoksi kakku tietenkin takertui vähän vuokaan kiinni, mutta ulkonäön puutteista huolimatta kakku oli aivan ihana rakenteeltaan ja maultaan! Pumpulia, niinkuin nimensäkin kertoo. Tämä kakku on helppo, mutta vaikea... luultavasti tuurista kiinni onnistuuko, mutta suosittelen silti yrittämään ja kokeilemaan! Pienensin omaa kakkutaikinaa 1/3 "normaalista", koska minulla on ihania, valualumiinisia 7-8 dl kakkuvuokia, jotka ovat käteviä pienessä taloudessa. Alla ohje sekä pieneen, että suureen vuokaan.


 Pumpulikakku (pieni 5 hengen tai suuri 15 hengen kakku)


Pieni kakku (7-8 dl kakkuvuoka):                              Suuri kakku (n. 2 litran kakkuvuoka):
1 kananmuna                                                                  3 kananmunaa
1 dl sokeria                                                                     3 dl sokeria
1 1/3 dl perunajauhoja                                                    4 dl perunajauhoja
1/3 tl leivinjauhetta                                                         1 tl leivinjauhetta
1/2 tl vaniljasokeria                                                         1 1/2 tl vaniljasokeria
85 g kiehuvan kuumaa voita                                            250 g kiehuvan kuumaa voita
(2-3 rkl mantelilikööriä (Disaronno))                              (n. 3/4 dl mantelilikööriä (Disaronno)) 
                                                             Lisäksi vuokaan:
                                                              Nokare voita
                                                              (Gluteenittomia) korppujauhoja

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Mittaa kulhoon perunajauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Leivinjauheen kanssa tulee olla tarkkana.  Sitä ei kannata laittaa yhtään liikaa, koska kakku kohoaa todella paljon uunissa. Sulata voi pienessä kattilassa (tai mikroaaltouunissa). Voin tulee olla kiehuvan kuumaa lisättäessä taikinaan.

Voitele pieni tai suuri kakkuvuoka tosi huolellisesti voilla ja korppujauhota gluteenittomilla korppujauhoilla (tai tavallisilla, mikäli kakun ei tarvitse olla gluteeniton).

Vatkaa kananmuna ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Laita sitten vatkain hitaimmalle nopeudelle ja lisää kerralla kaikki jauhot siivilän läpi. Sekoita sen verran, että seos on tasaista. Lisää sitten kerralla kiehuvan kuuma voi ja mikäli haluat, mantelilikööri. Sekoita vatkaimella/kääntele nuolijalla, kunnes voi on täysin sekoittunut taikinaan. 

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista uunin alatasolla pientä kakkua n. 30 min. ja suurta kakkua n. 50 min.  Kokeile kypsyyttä coctailtikulla: kun kakkutaikinaa ei tartu tikkuun, on kakku kypsä. Ota kakku uunista ja anna sen rauhassa jäähtyä 20-30 minuuttia. Kumoa kakku vasta sitten vuoasta. Siivilöi kakun päälle tomusokeria.

Kakua voi maustaa myös esim. appelsiinin, limen tai sitruunan kuorella ja mehulla tai jättää kakku kokonaan maustamatta. Herkullista tästä tulee joka tapauksessa! (jopa silloin, jos kakku sitten kuitenkin kuohuu uuniin, tai tarttuu irrotettaessa vuokaan kiinni!).

torstai 27. syyskuuta 2018

Kikhernekrutongit (vegaaninen, gluteeniton)


Niin se ihanan helteinen kesä vaan kääntyi uskomattoman kauniiksi syksyksi ja blogi on ollut koko kesän ajan hiljaisuudessa! Anteeksi kaikille lukijoille, reseptejä on kyllä tullut kokeiltua, mutta on ollut kiireisin kesä ikinä, joten ei ole riittänyt energiaa blogin ylläpitoon asti. Kiireet jatkuu edelleen, mutta jotenkin syksyllä on aina enempi virtaa ja intoa aloittaa asioita tai viedä vanhoja juttuja päätökseen.


Kesällä kokkaus on erilaista kuin näin syksyllä. Varsinkin tänä kesänä, kun helteet vaan jatkuivat ja jatkuivat, ei todellakaan huvittanut paistaa uunissa yhtään mitään, eikä edes viettää hellan ääressä liikaa aikaa. Myöskään kesälomaa minulla ei ollut yhtään päivää, joten ruoka oli aika simppeliä ja nopeasti valmistuvaa. Kun syksyn ensimmäiset kylmät yöt saapuvat, on aivan ihana alkaa tehdä taas uunissa paahdettuja ja mausteisia ruokia. Syksyllä kaikki ihanat kasvikset ovat myös niin houkuttelevia, että niistä on pakko päästä tekemään ihania syysruokia.

Myskikurpitsaan tutustuin muutama vuosi sitten ja nyt oli pakko ostaa sellainen heti, kun vaan kaupasta löytyi! Puolikas kurpitsa meni kasvispihveihin ja toisesta puolikkaasta tuli muiden oranssien kasvisten kanssa ihana sosekeitto. Sosekeitto kaipasi kaveriksi kuitenkin jotain proteiinipitoista ja päätin tehdä kikhernekrutonkeja, koska kikherneitä löytyy keittiöstäni aina. Lisäksi tämä lisuke on todella helppo ja nopea tehdä. Lopputulos oli niin ihana, että suosittelen hetimiten tuplaamaan annoksen, koska ainakin meidän kahden hengen ruokakunta söi melkein tämän koko annoksen yhdellä kerralla keiton lisukkeena... Sosekeiton lisäksi nämä ovat ihania vaikkapa salaatissa tai ihan sellaisenaan napostellessa! Alkuperäinen ohje on Samassa liemessä-ohjelmasta.


 Kikhernekrutongit, n. 3:lle lisukkeena

1 tlk (n. 300 g) kikherneitä
n. 1 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria rouhittuna
2 tl savupaprikajauhetta
2 tl juustokuminaa
n. 1 tl chilirouhetta (tai oman maun mukaan)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Huuhtele kikherneet ja kaada keittiöpyyhkeen/talouspaperin päälle ja taputtele suht kuivaksi. Peitä uunipelti leivinpaperilla ja lorauta paperin päälle oliiviöljy. Mittaa öljyn sekaan kaikki mausteet ja kaada päälle sitten kikherneet. Sekoittele vähän, että öljy ja mausteet leviävät ja tarttuvat kikherneisiin. Laita pelti sitten uunin keskitasolle ja paista noin puoli tuntia, kunnes krutongit ovat rapeita. Kääntele herneitä yhden kerran paiston puolivälissä. Jätä kikherneet jäähtymään leivinpeltin päälle tai käytä heti esim. kasvissosekeiton lisukkeena. Laita jäähtyneet krutongit tiiviiseen rasiaan ja käytä noin viikon kuluessa.


maanantai 4. kesäkuuta 2018

Värikkäät lohivartaat


Äitienpäivänä grillasimme pienelle porukalle ihania lohivartaita poikani parvekkeella. Ohje löytyi uusimmasta Maku-lehdestä 4/2018. Näissä viehätti sekä kauneus, että lohen marinadin mauste-tvisti, joka tulee vähän epätavallisesta mausteesta: kaardemummasta! Pakkohan näitä oli kokeilla, koska rakastan kaardemummaa. Vartaiden tikutus toki vei hetken aikaa, mutta loppupeleissä nämä sitten kypsyivätkin hetkessä ja vartaat maistuivat yhtä herkullisilta miltä ne näyttivätkin! Uusia pottuja ei äitienpäivänä ollut vielä tarjolla, mutta nyt niitä jo saa. Ne maistuisivat ihanasti näiden vartaiden kaverina sekä lisäksi voisi tehdä helpon ja nopean jugurttitartar-kastikkeen (jonka voi halutessaan tehdä myös vegaanisena).


Värikkäät lohivartaat 10-14 kpl 


Vartaisiin:
n. 1,5 kg lohifilettä
2-3 sitruunaa
2 nippua retiisejä
2 kurkkua (mahdollisimman kiinteitä ja aika ohkaisia)

Sitruunamarinadi:
6 rkl rypsiöljyä
1 sitruunan mehu ja kuori
4 tl fariinisokeria
1 tl kurkumaa
1 tl kaardemummaa
1 tl suolaa
3 tl kuivattua timjamia (tai 3-4 rkl tuoretta)

Lisäksi:
Puisia vararstikkuja (tai metallisia, jos sellaisia omistaa)

Laita puiset varrastikut veteen likoamaan ihan ensimmäiseksi. Näin ne ehtivät vähän kostua, jolloin ne eivät syty grillissä tuleen ja ruokakin irtoaa liotetuista tikuista helpommin.

Sekoita marinadin ainekset. Leikkaa nahaton ja ruodoton lohifilee isohkoiksi kuutioiksi (n. 4-5 cm). Kaada marinadi lohikuutioiden päälle ja pyörittele sen verran, että marinadi sekoittuu kaikkiin kalapaloihin. Jätä marinoitumaan siksi aikaa, kunnes valmistelet muut ainekset (jos annat kalojen marinoitua kauemmin, laita ehdottomasti jääkaappiin!).

Pese kaikki kasvikset ja sitruunat. Leikkaa sitruunat ohuiksi viipaleiksi. Puolita retiisit, mikäli ne ovat suuria. Höylää juustohöylällä kurkusta pituussuunnassa ohuita suikaleita. Kieritä sitten suikaleet rullalle. Jos kurkku on suuri ja keskiosa hyvin kostea, voi keskustasta olla vähän vaikea saada tikutettavia suikuloita. Silloin keskusta kannattaa jättää vaikka seuraavan aamupalan leipiin tai surautaa smoothieen.

Pujota varrastikkuihin vuorotellen lohikuutioita sitruunaviipaleita, kurkkurullia ja retiisejä. Grillaa vartaita kuumassa grillissä niin, että lohipalat kypsyvät jokaiselta sivulta, mutta jäävät keskeltä meheviksi. Vartaat grillaantuvat aika nopeasti!

Tarjoa esim. uusien, keitettyjen pottujen ja jugurttitartarin kera.

Jugurttitartar:
1 pieni sipuli hienonnettuna
2 dl turkkilaista jugurttia (tai kaurafraichea)
2 rkl kapriksia
2 rkl sitruunanmehua
2 tl dijon-sinappia
ripaus sokeria
1/2 dl hienonnettua lehtipersiljaa

Sekoita tartarin aineksekset ja jätä odottamaan jääkaappiin.



sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Kesän ihanin sitruuna-unikkokakku (gluteeniton)

Olisikohan tämä kesän ihanin -reseptipostailu jo jonkinlainen perinne, koska viime kesänäkin postasin marjapiirakan reseptin otsikolla kesän ihanin marjapiirakka. Tämän kesän kakkuihanuuden reseptin sain ystävältäni, joka oli bongannut ohjeen kirjasta  Samassa liemessä. Tämä kakku vaatii muutaman erikoisraaka-aineen, mutta nekin pitäisi löytyä suuremmista marketeista ja suosittelen ostamaan kerralla jo sen verran, että voi tänä kesänä tehdä tätä kakkua ainakin pari-kolme kertaa! Pojallani oli syntymäpäivät toukokuun puolivälissä ja hän oli kerran kahvittelukäynnillä maistanut tätä kakkua ja toivoi synttäripöytään juustokakun lisäksi myös tätä sitruunakakkua. Tämä resepti on löytö! Kiitos ihanalle ystävälleni Leenalle vielä kerran tästä reseptistä.


Sitruuna-unikkokakku (8-10:lle)

Taikina:
2 sitruunan kuori (mieluiten luomua)
1 1/2 dl oliiviöljyä (+ vähän vuoan voiteluun)
2 1/2 dl sokeria
4 dl mantelijauhoa
1 1/2 dl polenta-ryynejä
2 rkl unikonsiemeniä
2 tl leivinjauhetta
3 kananmunaa

Sitruunasiirappi:
2 sitruunan mehu
1 1/2 dl tomusokeria

Pese sitruunat lämpimällä vedellä ja raasta niistä kuoret. Pingota n. 24 cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoka pienellä määrällä oliiviöljyä.

Vatkaa kulhossa (esim. yleiskoneella tai sähkövatkaimella) oliiviöljy ja sokeri. Lisää sitten kananmunat yksitellen ja vatkaa samalla hyvin. Sekoita kaikki kuivat aineet sekä sitruunankuori kulhossa ja sekoita nämä lopuksi taikinaan. Vältä tässä vaiheessa turhaa vatkaamista, sekoita vain sen verran, että jauhot sekoittuvat. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa keskitasolla n. 40 minuuttia. Kokeile paiston loppuvaiheessa hammastikulla kakun keskeltä, että kakku on kypsä (tikku jää kuivaksi, kun tökkäät sillä kakkua).

Anna kakun jäähtyä sen aikaa, kun keität sitruunasiirapin. Purista sitruunoista mehu ja kaada pieneen kattilaan. Mittaa kattilaan myös tomusokeri ja kuumenna seosta (sekoittele välillä), kunnes sokeri on sulanut. Töki sitten kakkuun melko tiheästi reikiä pohjaan saakka. Kaada sokerisiirappia lusikoittain kakun päälle ja odota lisäyksien välillä, että siirappi ehtii imeytyä kakkuun. Anna kakun sitten jäähtyä täysin vuoassa, ennen kuin siirrät sitä tarjoiluastiaan, koska kakun rakenne on hyvin murenevainen.

Koristele kakku halutessasi mustikoilla/sitruksella ja tarjoa sellaisenaan tai kevyesti tomusokerilla maustetun turkkilaisen jugurtin kera.


torstai 24. toukokuuta 2018

Maailman paras gluteeniton piirakkapohja ja lohipiirakka

Aika paljon luvattu tuo maailman paras, mutta tämä aika varmasti on sellainen. Pohja on rakenteeltaan murea, mutta koossa pysyvä ja todella maukas. Jatkossa teen varmasti kaikki suolaiset piirakat tälle pohjalle, vaikkei perheessämme keliaakikkoja olekaan. Alkuperäinen ohje on gluteenittomasta keittokirjasta Rakkaudella, Malin.

Tällä kertaa leivoin peltillisen savulohipiirakkaa, ohje on siis leivinpeltin kokoiseen piiraaseen. Pyöreään piirasvuokaan ohje kannattaa puolittaa.



Gluteeniton savulohipiiras (leivinpeltillinen 16 palaa, puolita annos pyöreään piirasvuokaan)


Pohja:
200 g kylmää voita
100 g tuorejuustoa (maustamaton)
2 dl riisijauhoja
2 dl tattarijauhoja
2 dl gluteenitonta kaurajauhoa
2 rkl psylliumia
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
n. 500 g lämminsavulohta/kirjolohta
1 keskikokoinen purjo (hieman öljyä paistoon)
mustapippuria
puoli punttia tuoretta tilliä

Munamaito:
5 dl ruokakermaa (7-15%)
5 kananmunaa
n. 1/2 tl suolaa
n. 1/2 tl sokeria

Tee ensin pohja. Nypi pohjataikinan aineet vettä lukuunottamatta sekaisin murumaiseksi seokseksi. Voit käyttää myös esim. leikkuuterällistä konetta, jolla homma käy tosi nopeasti ja helposti. Lisää taikinan sekaan sitten hieman kylmää vettä ja sekoita nopeasti, jolloin taikinasta alkaa muodostua pallo.

Taputtele/kaulitse taikina leivinpaperin päällä leivinpeltin kokoiseksi levyksi. Voit kaulita taikinan sen verran suureksi, että piiraaseen tulee myös reunat. Pistele pohjaan tiheästi reikiä haarukalla ja paista sitä sitten 175 asteessa noin 10 min. Anna esipaistetun pohjan jäähtyä ennen täyttöä.

Paistoin aikana puolita purjo pitkittäin ja pese multa kerrosten välistä pois. Valuta. Viipaloi purjo sitten ohuiksi renkaiksi ja kuullota sitä muutama minuutti öljytyllä paistinpannulla. Laita sivuun odottamaan.

Revi savulohi paloiksi ja hienonna tilli.

Tee munamaito sekoittamalla kerma, munat ja mausta pienellä määrällä suolaa ja sokeria. Munamaidon ei tarvitse olla hirvittävän suolainen, koska savulohessa on valmiiksi suolaa.

Levitä esipaistetun piirakkapohjan päälle ensin paistettu purjo, sitten revitty savulohi ja ripota päälle tuoretta, hienonnettua tilliä maun mukaan. Kaada päälle sitten munamaito niin, että sitä tulee joka kohtaan.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla 25-35 minuuttia, kunnes täyte näyttää hyytyneeltä (heilauta peltiä niin näet, vieläkö täyte on nestemäistä) ja pinta on saanut vähän väriä.

Anna piirakan jäähtyä ennen leikkaamista, niin pohja pysyy kasassa. Säilytä jääkaapissa.


sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Ihanat ja helppoakin helpommat Porkkana-Fenkoli-Pellava-Kaurasämpylät (vegaaninen)

Tuoreet, omatekoiset sämpylät on ehkä parasta mitä voi olla. Meillä leivotaan sämpylöitä monta kertaa viikossa ja yleensä heittelen taikinakulhoon ihan mitä vaan mieleen milloinkin juolahtaa ja mitä kaapeista sattuu löytymään. Tällä kertaa halusin kuitenkin kokeilla Elina Innasen Vegaanin aamupala-kirjasta löytämääni sämpyläohjeta ja kerrankin noudatin reseptiä pilkulleen. Sämpylöistä tuli aivan ihania! Olivat oikein hyviä vielä seuraavanakin päivänä ja vieraileva ruokakriitikko (oma poikani, hänen arvioon aina luotan, koska se on aina ehdottoman rehellinen ja hänellä on myös erinomainen makuaisti) kehui näitä myös todella hyviksi. Joten nämä ovat todella hyviä, uskokaa pois! Kaiken lisäksi nämä ovat oikein terveellisiä, koska taikinaan tulee porkkanaa, kauraa ja siemeniä.

Näissä sämpylöissä on myös yksi tosi huippu-juttu: taikinan teko on super-helppo ja kädet ei sotkeennu missään vaiheessa! Ainoa huono puoli on se, että taikinaa pitää kohottaa monta tuntia ennen paistoa. Mutta odottaminen palkitaan ihanilla sämpylöillä, jotka maistuvat yhtä hyviltä sekä aamu- että iltapalalla.


Porkkana-fenkoli-pellava-kaurasämpylät (15-20 kpl)


Taikina:
n. 8 1/2 dl vehnäjauhoja
3 dl kaurajauhoja
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 dl pellavansiemenrouhetta (kokonaisetkin kyllä käy, mutta lopputulos on silloin hieman erilainen)
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 pussi kuivahiivaa
2 tl fenkolinsiemeniä
1 1/2 tl suolaa
4 dl porkkanaraastetta (n. 3 porkkanaa)
7 1/2 dl lämmintä vettä (40-42 asteista)
Päälle:
Pellavansiemeniä/
Auringonkukansiemeniä
(muutkin siemenet käy)

Sekoita puuhaarukalla n. 4-6 litran taikinakulhossa kaikki kuivat aineet. Lisää sitten sekaan porkkanaraaste ja sekoita. Tämän jälkeen lisää lämmin vesi ja sekoita puuhaarukalla sen verran, että kaikki jauhot ja neste ovat sekoittuneet tasaiseksi, pehmeäksi taikinaksi. Taikina on aika löysää, joten ei kannata lisäillä jauhoja turhaan. Peitä kulho esim. keittiöpyyhkeellä tai jos käytät kannellista kulhoa, laita kansi päälle. Laita taikinakulho jääkaappiin ja anna taikinan kohota 5-15 tuntia.

Taikinan voi siis pyöräyttää aamulla ennen töihin lähtöä ja paistaa töistä tullessaan taikka tehdä taikina illalla ja nousta aamulla hieman aikaisemmin, että ehtii paistaa aamupalalle tuoreet sämpylät.

Kun taikina on kohonnut 5-15 tuntia, laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen (tai 200 astetta kiertoilmalla). Vuoraa kaksi leivinpeltiä leivinpaperilla ja nostele sitten kahdella suurella lusikalla taikinakasoja leivinpaperin päälle (jätä hieman kohoamisvaraa). Ripota sämpylöiden päälle siemenet ja paista heti uunin keskiosassa 30-35 minuuttia. Mikäli käytät kiertoilmaa, voit laittaa molemmat pellit uuniin yhtä aikaa ja uunista riippuen kannattaa ehkä vaihtaa peltien paikkaa paiston puolivälin kieppeillä.

Jäähdytä kypsät sämpylät peittelemättä, ettei rapea kuori pehmene. Täysin jäähtyneet sämpylät voi peitellä esim. keittiöpyyhkeellä. Tällöin kuori kyllä hieman pehmenee, mutta sämpylät ovat siltikin todella ihania vielä seuraavanakin päivänä.



maanantai 23. huhtikuuta 2018

The SIMA - ohje

Kohta alkaa olla kiire siman teon kanssa, mikäli haluaa tätä juomaa maistella virallisena juhlapäivänä eli Vappuna. Poikani sanoin viime viikolla, että teethän taas simaa ja juurikin siis sitä inkiväärisimaa. Kyllä tietenkin teen, eipä ole taidettukaan perinteistä simaa tehdä sen jälkeen, kun tätä ensimmäisen kerran tehtiin seitsämän vuotta sitten. Vahva suositus siis tälle juomalle, inkiväärinystävät tykkää takuuvarmasti!




Inkiväärisima 8-9 litraa


Sankollinen vettä (8-9 litraa)
1/2 kg fariinisokeria
1/2 kg hienoa sokeria
1 dl (juoksevaa) hunajaa
n. 100-150 g tuoretta inkivääriä
2 kpl (luomu) sitruunaa
n. puolikkaan herneen kokoinen pala tuoretta hiivaa

Lisäksi pulloihin:
n. kourallinen rusinoita
10 tl hienoa sokeria

Ota esille elintarvikekäytössä ollut sanko, ei siis missään tapauksessa mitään lattianpesusankoa, vaikka sitä kuinka olisikin puhdistellut. Esim. kesällä marjanpoiminnassa käytetty sanko on ihan hyvä. Sankon puutteessa tai pienempää määrää tehtäessä myös esim. iso teräskattila käy hyvin tähän tarkoitukseen.

Kaada sankon/ison astian pohjalle sokerit. Kuori tuore inkivääri ja viipaloi/paloittele lastuiksi tms. pieniksi paloiksi. Heitä sankoon. 

Kuumenna esim. vedenkeittimellä tai kattilassa 3 litraa vettä (vedenkeittimellä tämä tapahtuu siis n. litra kerrallaan riippuen keittimen koosta). Kaada kiehuva vesi sokereiden ja inkiväärin päälle. Sekoita vähäsen. Kaada sitten sankoon 5-6 litraa kylmää vettä eli sen verran, että sanko tulee lähes täyteen. Lisää sitten hunaja ja 2 sitruunan mehu (tai yhden sitruunan mehu ja toinen sitruuna viipaleina liemeen, niinkuin minä tein). Kokeile veden lämpötilaa. Kun lämpötila on n. 37 asteista eli kädenlämpöistä liuota sekaan vielä murunen hiivaa. Sitä tarvitaan oikeasti vain murunen, ettei juoman käyminen ole liian voimakasta.

Jätä sima n. yhdeksi vuorokaudeksi huoneen lämpöön. Seuraavana päivänä ota esille iso astia, siivilä,  suppilo, kannu tms. ja tyhjiä pulloja 8-9 litran verran. Tiputa jokaiseen pulloon muutama rusina ja suppilon avulla jokaiseen pulloon n. 1 tl hienoa sokeria. Siivilöi sitten sima isoon astiaan ja kaada sitten kannua tms. ja suppiloa apuna käyttäen pulloihin. Sulje pullot ja laita kylmään (kellariin tai jääkaappiin) noin viikon ajaksi. Jos käytät patenttikorkillisia tosi tiiviitä pulloja, niinkuin minulla on, kannattaa ehkä muutaman päivän kuluttua hieman avata jotain korkkia (tiskialtaan päällä!!) ja tarkistaa paljonko pullossa on painetta. Pullot voivat oikeastikin räjähtää, mikäli käyminen pääsee kunnolla vauhtiin. 

Tarjoa Vapun virkistävänä juomana vaikkapa munkkien kanssa, mutta oikeasti tämä sima käy kyllä juomaksi vaikka vappubrunssilla, on se vaan niin hyvää!