Taivaallinen talviruoka - hirvipataa ja uunipunajuuria

Tänään olen koittanut pitää vähän rauhallisemman päivän... koittaa rauhoittua henkisesti, koska töissä on ollut tosi kiire ja harrastukset vie paljon aikaa. Olen antanut ajatusten tulla ja mennä, miettinyt paljonkin omaa ruokavaliota. Paljon se on muuttunut sikäli, että joitain vuosia sitten en paljon välittänyt mistään lisäaineista enkä aina kotimaisuudestakaan. Halpaa piti olla, muulla ei kai ollut kovinkaan väliä.

Nykyisin yhdeksi tärkeimmistä asioista ruuassa on noussut juuri tuo aitous, luomu, kotimaisuus. Suosin sellaista mikä on mahdollisimman vähän teollisesti käsittelyä, esimerkiksi pakastekasviksia ostan todella vähän (niistä kun lähes kaikki ovat jossain ulkomailla tuotettua ja sieltä kaukaa kuskattu tänne ja vitamiinit on tuoreessa varmasti paremmin tallessa), puhumattakaan valmisruuista. Poikkeus valitettavasti sääntöön on luomutomaattimurska, jota meillä kyllä kulutetaan monta purkkia viikossa :/ Jostain vain ei oikein pysty luopumaan (ja onhan se edes luomua :) Makkaraakin välillä ostetaan, mutta poika haluaa välillä leivälle leikkelettä (ja itsekin, mutta voin helposti olla ilmankin jos tarvitsee). Luomuleikkeleet on aika harvassa, joten valintakriteeri on itselläni se, ettei tuotteeseen ole lisätty natriumglutamaattia.

Tietääköhän kukaan onko luomumaitorahkaa olemassakaan? Sitä kun jostain löytäisi :) Juustoissakin on valitettavan suppea valikoima luomua, meillä siis syödään Valion luomu edamia, kun ei oikein muita ole saatavilla. Tosin viikolla K-Supermarketista bongasin Castellon luomu-sinohomejuuston, joka lähti ostoskassiini. Tänään sitä maistoin ja aivan valtavan ihana juusto se olikin! Tuota ei meille enää voi ostaa, liian hyvää (söisin varmaan paketin kerralla :) Suuri osa paketista upposi tämän päivän ihanaan pataruokaan, joka oli kyllä todella hyvää. Oikeaa sunnuntain lohturuokaa parhaimmillaan. (anteeksi kuvan laatu, uusi kamera(kännykkäni) on päättänyt ettei lähikuvia kukaan tarvitse, ainakaan mitään tarkkoja!)

Taivaallinen hirvipata (4-5:lle)

n. 500-800 g hirvenlihaa (itselläni oli jonkin sortin reisipala, mutta luullinen liha sopii pataan myös oikein mainiosti) tai naudanlihakin käy

1-2 rkl (luomu)rypsiöljyä

1 (luomu)sipuli

3 (luomu)valkosipulinkynttä

n. 1 maustekurkku tai suolakurkku

100 g (luomu)siitakesieniä

reilu puoli pkt (n. 100g) (luomu)sinihomejuustoa

2-3 rkl karkeita vehnäjauhoja

vettä

Kuutioi liha tasakokoisiksi kuutioiksi ja ruskista palat parissa-kolmessa erässä rypsiöljyssä ja siirrä uuninkestävään pataan. Leikkaa sipuli kuutioiksi (ei tarvitse olla ihan hienoa silppua, vähän isommatkin palat käy) ja viipaloi valkosipulinkynnet. Kuullota niitäkin hetki paistinpannussa ja siirrä pataan. Huutele pannu vedellä ja kaada lihojen päälle.

Kuutioi pataan suolakurkku/maustekurkku ja lisää mukaan myös siitakesienet. Sekoittele. Lisää sitten vettä niin, että lihat melkein peittyvät. Lisää karkeita vehnäjauhoja (sekoittele pataa, että jauhot sekoittuu nesteeseen), jotta pata sakenee uunissa. Älä lisää suolaa! 

Laita pata 175 asteiseen uuniin 1-2 tunniksi. Vähän ennen kuin pata on valmista, sekoita joukkoon vielä sinihomejuusto. Juusto ja suolakurkku antavat pataan riittävän suolan.

Tarjoa vaikkapa uunipunajuurten kera (näihin ohjeen bongasin mtv3:n sivuilta).

Uunipunajuuret (2:lle)

 3 (500g) (luomu)punajuurta

2 rkl (luomu)rypsiöljyä

1 rkl hunajaa

1 tl kuivattua timjamia

suolaa

mustapippuria

Kuori ja lohko punajuuret ja laita uunivuokaan. Kaada päälle hieman rypsiöljyä ja hunajaa ja ripottele päälle myös mausteet. Paista 175 asteisessa uunissa n. 40-60 minuuttia (kyspymisaika riippuu paljon lohkojen koosta, punajuuri kypsyy hitaammin kuin peruna). Tarjoa kasvisruuan lisäkkeenä tai vaikkapa hirvipaistin kanssa.