Kesäinen keskiviikko

Tänään oli hyvä aamu, join kahvia, söin puuroa ja lähdin pyöräilemään, omalle peltotilkulle kastelemaan. Sadetta ei ole lupailtu vielä moneen päivään, joten vettä joutuu pellolle edelleen kantamaan. Mutta ihan kivaa sekin oli, kun oli mukava ilma ja muutenkin ihanan rauhallista. Matkalla ihailin luonnon kukkaketoja ja peltotilkulla mietin, että mitähän minun viljelyksistä oikein tulee...

Sipulit, herneet, kehäkukat, osto- & lahjoitustaimet (paprikat, kurpitsat ja yrtit) sekä tilli ja yksi salaatti näyttivät ihan hyviltä. Mutta punajuuri, kyssäkaali ja mangoldi kärsivät kaikki mustien, pienten koppakuoriaisten hyökkäyksistä ja niiden kaikkien lehdet on syöty koloille ja rei'ille ja punajuurissa osassa ei ollut enää sirkkalehtiä ollenkaan! Keltajuurikas, porkkana ja muutamat salaatit taas ovat lähteneet kasvuun aika hitaasti ja itäneet aika epätasaisesti. Toivottavasti kasvu tuosta vauhdittuu kuitenkin. Myös perunat antavat odottaa itseään.... toivottavasti pellolta kuitenkin jotain satoa lopulta tulee.

Melkoista kokeilua tämä taitaa kuitenkin olla, yritystä ja erehdystä. Huomenna koitan karkoittaa koppakuoriaisia nokkosvedellä. Viikonloppuna poikani oli kaverina pellolla, teki herneille kepit ja kantoi apuna vettä.

Tänäaamuna keräsin kuitenkin pienen nipun nokkosta mukaani ja tällä kertaa ryöppäsin lehdet ja laitoin pakastimeen. Kuivattua nokkosta olenkin jo käyttänyt sämpylätaikinaan. Tuli oikein hyviä sämpylöitä, osa niistä päätyi kesäisten "hampurilaisten" aineksiksi. Täytteenä "hampurilaisissa" oli muurikassa paistettuja ahvenfileitä (äidiltä saamia) ja kurkku-kesäkurpitsaraastetta.

Pellonreunalta keräisin vielä ennen kotiinlähtöä kesäisen kukkakimpun, jonka laitoin parvekkeen pöytää koristamaan.