Tilannekatsaus (mopomopomopo ja singahtelua sinne sun tänne)
Flunssa vaivaa edelleen, mutta tämä viikko on niin puuhaa täynnä ettei oikein koneelle ehdi istuksimaan! Toisaalta aivan kivakin välillä kun tapahtuu paljon, mutta varmasti ensi viikko on mukava kun voi taas hidastaa tahtia ja keskittyä omiinkin juttuihin :)
Sunnuntai-iltana ystävättäreni kävi kylässä istumassa iltaa ja hakemassa leivontaohjeita ja tänään sitten menin töiden jälkeen hänen luokseen leipomaan. Tehtiin yhdessä oliivi-aurinkokokuivattutomaatti-leipiä, keltaisia broilerinyyttejä (aivan valtavan ihana ohje siskoltani, kiitos vain :) ja sieni-kinkkupiirakkaa. Tarkoitus oli tehdä lisäksi myös sacher-kakkua, mutta poikani alkoi kahdeksan maissa soitella sen verran tiuhaan että ajattelin sitten vähän ennen puoli yhdeksää suunnistaa kotiin. Leivonnaiset ovat tarjoilu huomiseen työpaikan tiimi-iltaan (sieni-kinkkupiiras) ja loput ystävättäreni perjantain illanviettoon, jossa esitellään myös PartyLiten kynttilöitä ja somisteita. Pääpaino kuitenkin sillä illanvietolla ja yhdessäololla. Broilerinyytit (n. 100 kpl) menivät kaikki raakana pakastimeen, paistetaan niitä sitten perjantaina. Myös leivät menivät pakastimeen, että säilyvät lähes tuoreen veroisina perjantaihin. Ohjeita ehkä sitten vähän tuonnempana (kuvia ei tällä hetkellä ole, kun ei leipoessa oikein ehtinyt eikä muistanut näppäillä mitään kuvia).
Eilen lähdimme poikani kanssa katsomaan jotain tarjous-mopoja ja sellainen peli nyt sitten pojallekin piti vihdoin ostaa :/ Vastaan olen ollut aivan kamalasti, mutta olen saanut sen tiimoilta kuulla pojaltani seuraavanlaisia kommentteja:
"Niin, näkee kyllä että sinä olet äiti etkä tajua mitään. Kavereille niiden isät ostaa mopon heti kun niiden poika pyytää, kun niitä isiäkin ne kiinnostaa."
"Minusta tulee aivan syrjäytynyt kun kaikilla kavereilla on mopot ja ne aina lähtee niillä ajelemaan eivätkä edes kysy mukaan."
Enhän tietenkään halua että lapseni syrjäytyy... vaikkei nyt aivan niinkään varmaan kävisi, mutta ymmärrän kyllä lapseni toiveet, on se kurja jos kaikilla kavereilla on mopo ja itse on ainoa jolta sellainen puuttuu. Mutta siltikin ne onnettomuudet pelottavat, kunpa ei vaan sattuisi mitään. Lisäksi olen tuntenut riittämättömyyttä vanhempana, poikani sai minut huomaamaan ettei äiti aina voi korvata isää. Tavallaan hän kai kaipaisi kuitenkin sellaista miehistä seuraa ja esikuvaa, koska minun "miehisiä" puutteitani toi esille vertaamalla kavereiden isiin. Mutta hankala sitä on isänmalliksi ryhtyä. Surullinen olen tästä joskus, koska en oikein tiedä millä keinoilla saisin poikani kasvatettua "oikeanlaiseksi" mieheksi, vaikkei miehen mallia kotona olekaan, eikä myös mitään parisuhteen mallia.
Mutta tässäpä tilannekatsausta tältä erää. Huomenilta on sitten työpaikan tiimi-ilta, torstaina jälleen ompelukurssia (viime viikko jäi flunssan vuoksi välistä) ja perjantaina ystävättäreni illanvietto. Kyllä viikonloppuna varmaan rauhoittuminen tuleekin tarpeeseen :)
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Pysykäähän terveinä!
Sunnuntai-iltana ystävättäreni kävi kylässä istumassa iltaa ja hakemassa leivontaohjeita ja tänään sitten menin töiden jälkeen hänen luokseen leipomaan. Tehtiin yhdessä oliivi-aurinkokokuivattutomaatti-leipiä, keltaisia broilerinyyttejä (aivan valtavan ihana ohje siskoltani, kiitos vain :) ja sieni-kinkkupiirakkaa. Tarkoitus oli tehdä lisäksi myös sacher-kakkua, mutta poikani alkoi kahdeksan maissa soitella sen verran tiuhaan että ajattelin sitten vähän ennen puoli yhdeksää suunnistaa kotiin. Leivonnaiset ovat tarjoilu huomiseen työpaikan tiimi-iltaan (sieni-kinkkupiiras) ja loput ystävättäreni perjantain illanviettoon, jossa esitellään myös PartyLiten kynttilöitä ja somisteita. Pääpaino kuitenkin sillä illanvietolla ja yhdessäololla. Broilerinyytit (n. 100 kpl) menivät kaikki raakana pakastimeen, paistetaan niitä sitten perjantaina. Myös leivät menivät pakastimeen, että säilyvät lähes tuoreen veroisina perjantaihin. Ohjeita ehkä sitten vähän tuonnempana (kuvia ei tällä hetkellä ole, kun ei leipoessa oikein ehtinyt eikä muistanut näppäillä mitään kuvia).
Eilen lähdimme poikani kanssa katsomaan jotain tarjous-mopoja ja sellainen peli nyt sitten pojallekin piti vihdoin ostaa :/ Vastaan olen ollut aivan kamalasti, mutta olen saanut sen tiimoilta kuulla pojaltani seuraavanlaisia kommentteja:
"Niin, näkee kyllä että sinä olet äiti etkä tajua mitään. Kavereille niiden isät ostaa mopon heti kun niiden poika pyytää, kun niitä isiäkin ne kiinnostaa."
"Minusta tulee aivan syrjäytynyt kun kaikilla kavereilla on mopot ja ne aina lähtee niillä ajelemaan eivätkä edes kysy mukaan."
Enhän tietenkään halua että lapseni syrjäytyy... vaikkei nyt aivan niinkään varmaan kävisi, mutta ymmärrän kyllä lapseni toiveet, on se kurja jos kaikilla kavereilla on mopo ja itse on ainoa jolta sellainen puuttuu. Mutta siltikin ne onnettomuudet pelottavat, kunpa ei vaan sattuisi mitään. Lisäksi olen tuntenut riittämättömyyttä vanhempana, poikani sai minut huomaamaan ettei äiti aina voi korvata isää. Tavallaan hän kai kaipaisi kuitenkin sellaista miehistä seuraa ja esikuvaa, koska minun "miehisiä" puutteitani toi esille vertaamalla kavereiden isiin. Mutta hankala sitä on isänmalliksi ryhtyä. Surullinen olen tästä joskus, koska en oikein tiedä millä keinoilla saisin poikani kasvatettua "oikeanlaiseksi" mieheksi, vaikkei miehen mallia kotona olekaan, eikä myös mitään parisuhteen mallia.
Mutta tässäpä tilannekatsausta tältä erää. Huomenilta on sitten työpaikan tiimi-ilta, torstaina jälleen ompelukurssia (viime viikko jäi flunssan vuoksi välistä) ja perjantaina ystävättäreni illanvietto. Kyllä viikonloppuna varmaan rauhoittuminen tuleekin tarpeeseen :)
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Pysykäähän terveinä!
Kylläpä sulla on puuhaviikko!
VastaaPoistaKyllä joka pojalla pitää mopo olla!Oma kummipoikani aloitti mopolla, kävi sillä kesätöissä ja hankki tienesteillä sitten kevarin. Seuraavana olisi ajokortti... Se vasta minua kummina ja tietysti vanhempia sekä isovanhempia hirvittää! Poika on tosi fiksu ja järkevä, mutta tunnetusti, kun kavereita on kyydissä ja tunnetusti joukossa tyhmyys tiivistyy.
Mukavaa viikon jatkoa sinullekkin :)
Kyllä kummitätiäkin hirvittää, kun ei se aina sen mopoilijan tyhmyyttä/hurjuutta ole jos onnettomuuksia sattuu. Tuolla liikenteessä kun liikkuu kaikenlaisia törttöjä mm. minä! =) Eipä sitä auta kaikkea ruveta etukäteen murehtimaan ja antaahan se sitten valmiuksia sitten autokoulua ja autoilua ajatellen. Onneksi Jussilla on kumminkin ihan upea ukki, josta voi miehenmallia katsella, vaikka vähän kaukana asuukin. Ja voihan olla, että se oma isä on enemmänkin semmoinen negaatiomalli, että tuollaiseksi en ainakaan halua.
VastaaPoistaNo hei, juu toivon että tämä nuorimies malttaa olla ryhtymättä mihinkään hullutuksiia mopon kanssa sitten. Itse nuorena sitä oltiin kenollaan milloin missäkin ja syy oli aina jossain muussa kuin minussa itsessäni.. krhm... ;)
VastaaPoistaMutta tuosta miehen mallista mistä kirjoitit - kirjoitustesi perusteella uskon että olet aivan oiva roolimalli pojallesi. Se että poika joskus "kyseenalaistaa" sun arvovaltaasi kuuluu vaan ikään. Tiedän tapauksia missä tuon ikäinen nuori haukkuu vanhempansa pystöön vieraidenkin aikana - vaikkakin ikävää niin sekin kuuluu siihen ikään. Eli lapsi tavallaan testaa rajojaan, kykyjään ja auktoriteettiaan vanhempaansa vastaan koska se on turvallista. Se kaikki on tärkeää elämänkoulua - vaikkakin raskasta varmasti vanhemmalle. Uskoisin että tulet joskus kuulemaan kyllä pahempaakin kuin tuo - silloin pitää vaan pyrkiä olla itse provosoitumatta tilanteessa - helpommin sanottu kuin tehty.
En toki ole mikään asiantuntija aiheessa mutta näin minä tuon kaiken näkisin.
Uskon vilpittömästi että olet aivan valtavan hyvä vanhempi lapsellesi. Ei sun pojastasi yhtään sen huonompaa miestä tule vaikka siinä miestä pyörisikään. Olen varma siitä. Sen sijaan uskon että tulee fiksu käytökseltään ja kohtelias naisille – sellainen minkä miehen pitää olla.
Pojallasi varmasti on edessä yhtä upea tulevaisuus ja elämä sinun kanssasi vaikka siinä todella mies ei pyörikkään :) Toivottavasti flunssasi lähtee paranemaan, itse kauhulla odotan koska se iskee.
VastaaPoistaOlittepas kaikki kirjoitelleet mukavia ja innostavia kommentteja. Kiitos kaikille tasapuolisesti! :)
VastaaPoista